Lullabies from the Machines

Olen päivittänyt tässä pienen ajan sisällä uudelleen blogini ulkoasun. TADAA ja Hurtsillä jatketaan. Pari sanaa ulkoasusta muutoinkin, että se tulee vaihtumaan ehkä useinkin. Olen todennut itsenikohdalla, että kyllästyn hyvin herkästi ja kaipaan vaihtelua usein. Pitkästyttää samat värit ja kuvat sun muut jotenka ehkä tämä Hurts -teema on väliaikainen. Ellen keksi jotain Killer-hyvää uutta ulkonäköä Hurts tyylillä jatkossaki, mitä en ihmettelisi ;D Joskus jos oikein pääsisin vauhtiin ja oikeaan mielentilaan ajattelin, että voisin opetella tuota css -systeemiä. Ja tämäkin kertoo jo niin paljo tiedoistani... elikkä en siis tiedä mitä koko lyhenne edes tarkoittaa xD Hyvä minä mutta ehkä en sit ole ainoa!? Enhän...!? :D 

Pahemmin en suunnitellut etukäteen mitä tänne kertoisin, mutta nyt ajatelin lätistä hetkisen minun tulevaisuudestani. Hirveä aihe. Olen todennut sen. Minen tykkää puhua siitä, varsinkaan silloin, kun en tiedä mitä siltä haluan. Tottakai toivon että se olisi hieno ja valoisa täynnä mahdollisuuksia ja uusia seikkailuja. Olen vain todenteolla täysi pessimisti, jotenka positiivinen ajattelu ei kuulu/ole sopinut ajattelutapaani koskaan. Nyt on reilu... wau järkytytin itse itseäni hiukan sanomalla että puolitoistavuotta hukannut aikaani kotona olemiseen. En halua avautua sen enempää kuin tämän verran sanomalla et tämä näinkään pitkä aika ei ole muuttanut ajatuksiani mitä ne olivat silloin, kun lopetin koulun. Edelleen en halua opiskella. Missään. Minä etsisin/tutkiskelisin hankkisin tietoa netistä sun muualta jos jokin ala minua kiinnostaisi. Mutta minua ei kiinnosta. Sitä on vaikea tajuta ehkä ihmisten jos ei ole sellaista kokenut. VAIHTAISIN mielelläni mielipiteitäni jonkun kanssa, minä haluan joskus tietää mitä haluan eikä vain mitä EN HALUA. Sen kyllä tiedän että haluan TÖITÄ. Lähestulkoon iha sama mistä. Työkokeiluun tai sen sellaista. Ja nyt herääkin kysymys... "miksi en ole hakenut töitä sitten aiemmin?" Niin. Se on helvetin hyvä kysymys. Minä sanon nyt niin hyvin kun osaan tuoda sen esille, että koska en ole vain uskaltanut. There you go. Tälläinen iso epävarmuus on rantautunut mun päähäni aikalailla pinttynyt sinne ja minua ohjaa monet pelot tällähetkellä. Pelot jotka on järjettömiä niin järjettömiä mutta vaikka olen itselleni niistä paasannutkin ni ne ottaa aina tiukemman ja tiukemman otteen mitä sitten teenkin. Ja tulos on se että olen pysynyt paikallaa. Tässä näin nyt tänään ja reilu vuosi sitten. Samassa veneessä edelleen. 

Olen huono toitottamaan itselleni et kuinka sä nyt petraat ja parannat ja alotat hitaasti mutta varmasti ja jatkat eteenpäi head held high ja sitä rataa! (ei en voi aloittaa uutta lukua... liian iso siivu ei ole ehkä hyväksi) 

Voin tuntea ja tunnen itseni typeräksi varmaan tämän selitettyäni. Mutta viimepäivät ja tämä alkuvuosi on ainakin ovat osoittaneet monien viikon ajalta jo sopivia elonmerkkejä, jotenka ehkä en ruoski itseäni tälläisestä infosta, joka ehkä puolivuotta sitten olisi tehnytkin damagee. Tähän liittyy myös paljon muita asoita jotka pidän visusti omassa mielessäni vielä. Sellaisia asioita  jotka ovat myöskin estäneet minua tekemästä/ajattelemasta tiettyjä asioita. Iso sekemelska on tämä koko härdelli josta vain yhden asian otin esille nyt.

Tälläisiä ajatuksia minulla on usein päässä. Päiväni koostuvat ylenpalttisesta ajattelemisesta jotenka pää on todella leviämis pisteessä aina toisinaan kun on aikaa :D Eli on hyvä välillä pakertaa ne ulos. Ja olen todennut, että vanha kunnon "päiväkirja" on oikeasti oiva väline tuohon. Huomattavasti selkeyttää asioita, vaikka se ei mitään ratkaisekkaan :)) 

Nyt tuijottelemaan Sinkkueläämäätä kahden jakson verran. Sitten datailua yli puolenyön as always. Torstaina Sussun kanssa leffaan katsomaan Love & Other Drugs (Jake :P) Siitä sitten mietteitä varmaan loppuviikosta :)