30 Songs 30 Days = Day 14

Day 14 - a song that no one would expect you to love 

Ja tässä tämän päivän biisi valinta jotenkuten vielä tämän päivän puolella julkaistuna. Nämä valinnat on alkaneet stressata mua toisinaan, vaikka mulla on kaikkiin muihin tulevien päivien valintaan jo valittanua biisit lähestulkoon, paitsi tämä oli hetken tyhjillään kunnes "Hehey now I know" fiilis iski ja valinta on:

Nine Inch Nails - Hurt

En oikein tiedä lopulta miten lankesin/rakastuin tähän biisiin, sillä tää aluksi huokui monia niitä asioita, mistä en yleensä pidä. Mut jotenkin itselle tää ei ole nii iso shokki enää, mutta voisin kuvitella, ettei kuitenkaa ihmiset ehkä tajua miksi tykkään tästä. Ensinnäkin alku ja se, että biisi rätisee ottaa minua yleensä aivoon biiseissä. Sellaisiin biiseihin en ole onneks kauheasti törmännyt ja jos olen törmänny niin kierrän ne kaukaa, todella kaukaa. Vain tätä en. Tähän on saatu vangittua jotan mielestäni jopa TÄYSIN erinlaista juuri tuolla rätinällä. Se vähän kuin kertoo omaa tarinaansa ja avaa uusia ovia, jos nyt noin voisi sanoa. Aluksi mietin et, miksi sen pitää rätistä, mutta muutamien kuuntelukertojen jälkeen kaikki olikin selvää. En mie sitä tähän voi koskaan selittää. Tuo biisi nimenomaa pitää KOKEA. Joo kerranki osana kuvata fiiliksiäni, tosiaan se pitää kokea itse. Ja jos ei irtoa jollekkin ni se ei irtoa. No can do. Tämäkin olisi käynyt myös alla olevaan Musen tilalle mutta huomasin, että se istuu tähän mainiosti. Nuo sanat varsinki kaikinpuolin olisi istunut alla olevaan ja kuinka minä näen ne (näen ne monella tavalla) mutta ne olisi ollut kuin nakutettu tuohon alempaan kategoriaan. Laulultaan tuo on kyllä hyvin hyytävää kuunneltavaa, ja kuin vedettäis itse siihen hiljaisuuteen ja siihen karuun tunnelmaan mitä biisi huokuu. Ja vaikka siinä on jotain karua, se on vain kaunista. Emt. Tää on vain yksinkertaisesti upea ja kyyneliltä ei voi joskus välttyä. Ja useimmiten iskee täysi tyhjyys tämän biisin kuunneltuani, niin hyvässä kuin pahassa. eli pahassa #justsaying

Ja onha nuo aika radikaalit nuo sanat ja aika angstia, mutta jotenki kokonaisuus on vain niin täydellinen ja taitaa olla ainut nistä biiseistä tällähetkellä joita kuuntelen jotka ovat täysin synkeitä teksteiltään. Vaikka puhuin, etten tälläistä kuuntele nykyään kauheasti, niin tämä on tosiaan se poikkeus :)


I hurt myself today, To see if I still feel
I focus on the pain, The only thing that's right
The needle tears a hole, The old familiar sting
Try to kill it all away, But I remember everything


I wear this crown of shit, Upon my liar's chair
Full of broken thoughts, I cannot repair
Beneath the stains of time, The feelings disappear
You are someone else, I am still right here


I will let you down, I will make you hurt