Hurts & Ruisrock

Minä osasin odotellakkin keikkaa.Vaikka en sitä ääneen uskaltanutkaan sanoa kauhean usein, ettei karvasta pettymystä tulisi. Uutta tuotantoakin herrat alkavat työstämään loppuvuodesta, jotenka festari oli siis päivänselvä. ELI olen aivan suunnattoman, valtavan, helvetin iloinen. Ei tätä sanat enää riitä kuvailemaan. Suoraan sanottuna kesä on vähintäääkin pelastettu ja _kruunattu tällä helmellä <3 Thanks Guys!

 Välillä toivon että rauhoittuisin hieman tästä yli-fanityttöilystä, mutta en vain OSAA. Kyllä minä ihmiset yritän ihan oikeasti, vaikka se ei siltä näytä. Tai sitten tämä on kuin jokin luonnonlaki miun kohdalla jota ei vain voi muuttaa. lol :D Ihmiset ympärilläni eivät aivan tajua minua. Mutta tärkeintä tässä onkin se mitä minä ajattelen, eikä se mitä he ajattelevat minusta. Mutta nokka sitten kohti Turkua ja ensimmäistä Ruisrockkiani. Wau. Vähän pelottaa mitä siitäkin tulee, näin Susannan kanssa kun on liikenteessä niin voi sattua yhtä jos sun toista :D Majoitusasia on aika selvä, sillä veljeni tyttöystävänsä kanssa asuvat Turussa. Kerranki jotain hyötyä veli-apinastakin. Ja parempi sit olisi päästää minut ja Susanna yötä sitten! Kun ennenkaikkea en ole heidän luona Turussa edes vielä kertaakaan käynyt. (Asuneet sen reilun vuoden yhdessä seillä :D)

Ja tälläisenkin pystin pojat voittivat eilen. Paras tulokas bändi NME -Awardseissa! Sen he todellakin ansitsivat, ja ohittivat tosi monta muuta kovaa kilpakumppania! Paras Tweettaja palkinto meni tälläkertaa Haley Williamsille. Mutta Theo ehkä ensivuonna ;D

Muutoin Ruisrockin muut esiintyjät eivät minua kiinnosta. Jenni jos on samanapäivänä Hurtsin kanssa niin ehdottomasti menen katsomaan! Se on ainut joka sai minut innostumaan <3 Mutta myöhemmin pitää katsella tarkemmin, kun miten päiväkohtaiset esiintyjät oikein sijoitellaan niin tietää mistä alkaa innostumaan ja mistä ei.

Ja huomasin, että viimekerran festarisuunnitelmista ja lötinöistä unohin sen toisiksi tärkeimmän eli LINKIN PARKIN -keikan. Wau miten se nyt noin unohtui. Lippua ei vielä ole, mutta tulee varmasti olemaan myöhemmin keväällä plakkarissa. Tätä omaa keikkaa onkin sitten odotettu, kuin kuuta nousevaa melkeinpä. Paljon kavereita menossa kyseiselle keikalle niin seurakin on siis aivan loistava! Odotan siis todella innolla. <3

Loppuun sitten taas pari loistavaa biisiä!

Ensinnäkin Jennin Tuhannet Mun Kasvot. En oikeasti muistanut biisin olemassa oloa. Miten saatoinkaan, varmaan Jennin parhainpia biisejä
ja ehdoton lemppari tällähetkellä <3

Sitten The Drums ja Down By The Water (Hurts mix)

Kyllä, taas pojat sen tekivät. Aivan mieletön mixi! Niin kaunis ja eeppinen sellainen. Alkuperäinenkin aiheuttaa vesiputouksia, mutta tämä vetää vielä isomman korren. Wau... I'm speechless

Ja viimeisenä Hurts -linjalla uutukainen Sunday -sinkku ja video. Kyllä on hieno ei voi muuta sanoa. Nytkun otin selvää vielä mistä video kertoo niin tarina alkaa avautumaan. (Vanha kreikkalainen mythologia Orpheuksesta joka lähtee Hadeksen "manalasta" hakemaan vaimoaan Eyrudicen sielua takaisin elävien maailmaan. Ehtona on ettei Orpheus saa katsoaan taakseen (eli Eyrudicia) ennenkuin ovat elävien maailmassa. Ja siis toteutus vähän modernissa muodossa videossa.) Todella erinlainen aiempiin videoihin verrattuna, mutta tykkään heidän muutoksesta. Ei niitä samankaltaisia videoita jaksa ikuisuuksiin katsella miltään bändiltä. Monet vain tuntuvat ehkä ajattelevan, että tämä bändi olisi kauhena rajoittunut monissa asioissa mm, ainainen korrekti pukeutuminen ja lälly-balladit.Sitä se ei tosiaan ole. Ja kaikki tyylillänsä eikös näin!?  Muutosta on musiikillisesti tulossa ensilevyllä, kun pojjaat eivät ole enää aivan samanlaisia ihmisiä kun olivat ekaa levyä tehtäessä.

Paint the sky with Silver Lining

Blogini ulkoasu koki jälleen muutoksen. Ja huomasin, ettei se aiempi muutos saanut loistaa kuin tasan 2 viikkoa, mikä oli aika vähän :D No ei voi mitään, minä kyllästyn nopeasti, ja voihan nuihin vanhoihin ulkoasuihinki palata myöhemmin uudestaan (sen verta kuitenki tykkäsin siitä) Ja Hurtsillä jatketaan. Inspiroidun aina heidän kuvista ja jos jokin mainio osuu silmiini niin lähden siitä työstämään muuta kokonaisuutta :D Olen, kröhöm anteeksi, mutta pakko sanoa, että hiveä pilkunnussia näissä asioissa =D Eli eilenkin meni koko ilta täydellisesti tämän parissa.

Elämänmenoni on hiljaista edelleen, muutoksia tulossa ja mielessäni pyörivät hurjaa vauhtia kesän suunnitelmat. Mennkkö festareille ja minne!? Niistäkään ei loppujenlopuksi ole niin hirveästi tullut tietoa vielä, mutta Pendulum houkuttaisi Provinssissa liiankin paljon. Joulukuussa (!?) kun kyseinen ryhmä oli suomessa niin ei ollut varaa, eikä sitä seuraa varsinkaan niin en yksinkään halunnut lähteä silloin. Mutta festarilipusta/matkoista sun muista en viisti maksaa varmaa nyttenkään, vaikka Pendulum onkin. :(( Toisaalsta System Of A Down olisi kanssa toinen ehdoton vetonaula siellä kanssa. Ja Volbeat joka on kyllä ollu kauan tauolla, ei viimeaikoina ole tultu kuunneltua, mutta seki olisi sellainen joka olisi mukava tsekata jokupäivä :))

Sitten ihan tässä keväällä Turmion Kätilöt Lutakossa. Kelpaa oikein hyvin, koska uusi levy tulossa kohta ja pääsee sitten niitäkin kuulemaan. 3 kertaa kyseinen bändi nähty ja vaikka Kätsyt onkin aina ollut se yksi parhain, niin ei tätäkään tarvitse minun enää "nähdä joka kerta kun on mahdollisuus." Mutta koska uutta matskua tulossa niin pitää sitä mennä tsekkaa!! Sitten sen Sonta Arctica Lutakossa, saa nähdä. Minua ei voisi enää kiinnostaa kyseinen bändi. Mut jos olen rahoissani ja ei ole muutakaan ni voihan jonkun illan viettää keikanparissa ja hyvässä seurassa jos ei muutoin. Voitaa se tylsän perjantai kuitenkin. Myöskin Susannan kanssa on suunnitelmissa mennä katsomaan Jenniä Tampereelle, jos ei Jyväskylään neiti eksy.  Sitä odotan todella paljon! <3 Sitten se Lord of the Rings symphony Tampereella. Heihei täältä vilkuttaa liputon raukka :(( Pakko olis päästä, sillä olisi aikamoinen unelma kerrassaa!

 Sitten olin unohtaa Slipknot Sonispheressä, kuolemahan siellä tulee. :D Minä olen alkanut kaihtamaan festareita ihan muutoinkin ilman noita " kaikkiriehuujahyppiipäälletallauskuolema" bändejäkin. Noh, ehkä se on se tämänhetkinen fiilis. Enkä tiedä mistä tää fiilis on edes ykskaks tullut. Mutta kyllä festareille lähdetään ehdottomasti jos on jotain _aivan_ näitä miun timanttisia artisteja/bändejä jossain. :P

... Ja tuosta pääsemmekin Tuskaan ja Epica tulossa sinne. Mutta voin iloinmielin jopa järkyttää suoraan sanomalla että mie en sinne ole edes halukas menemään. Kyllä, kuulitte oikein, vaikka Epicaa rakastankin. Se ei ole mulle enään se EHDOTON "MUST SEE AGAIN" -bändi. 2 keikkaa minun kohdallani on tarpeeksi. Ja tätäkin seikkaa ajattelin muutaman lauseen verran analysoida. Sillä muutoinkin tämä yhteisnimellä metal -musiikki ei ole sopinut "elämänmenooni" lainkaan jo pidemmän aikaa. Jotenka ehkä sekin jopa "aikakausi" on jäämässä taakse. Kyse ei ole mistään hylkäämisestä. Kyllähän sitä jatkossa näin yleisesti kuuntelen jos haluan tietenkin, ihan niinkuin ennen. :)). Mutta nyt sitä halua ei nimenomaa ole. Mene ja tiedä miksi. Kevyempää tunnelmointia, isoja soundeja ja eeppisyyttä, mutta ilman sitä metallia. Sitten poppia, paljon "never heard" artisteja ja melankolista fiilistelyä jossa on se toivo, ei pelkää synkyttää siis. Näin kuvailisin viimeaikaisten huudattamieni artistien musiikkia muutamilla sanoilla. Olen mielestäni laajentanut makuani todella paljon, mikä aluksi yllätti minut itsenikin aikalailla. Mutta hyvä näin, sillä löydökseni ovat puhdasta rakkautta ja istuneet minun sielunmaailmaani todella hyvin  <3

Tälläistä lötinää tälläkertaa. Olen tässä koittanut miettiä, että mitä mielenkiintoista voisin rustailla tänne ihan omani ja mahdollisten uusien lukioiden mielenkiintoa ylläpitämään. lol. Olen kolunnut pääni puhki moneen kertaan ja totesin yksinkertaisesti, että "Tämänhän blogin idea oli olla satunnaista, keskenkasvuista lötinää = sunnuntaiblogi toisinsanoen" Ja se onkin se mitä olen. Miksikä sitä tuputtamaan tätä täyteen sitä mitä blogeilta ehkä "oletetaan" (Ei niissä ole siis mitään pahaa lainkaan) Eli miksi lähteä samaan mukaan, kun se ei ole sitä lainkaa, mitä minä ihmisenä selvästikkään ole. No olipa taas hyvin järkevästi ja kypsästi ilmaistu, mutta you did get the point, ha!? ;D

Sitten loppuun ensin kaunista tunnelmointa, Of course from Hurts boys <3 

Tälle pitäisi antaa palkinto "paras live esitys/bändi" Sillä sitä se on.

Ja sitten menevämpää kamaa. Pendulum & Witchcraft
 (Hutchcraft, lol, sorry ;D)Ja ihmiset jos vähääkään olette pitäneet bändin uusimmista sinkuista, suosittelen sitä uusinta levyä Immersonia täysin sydämmin. Aivan timanttinen levy <3 Ei pitäis jättää kylmäksi ketään!

Dead Poets Society

"O Captain, My Captain."

What a movie, what can I say. Niin... Alan nyt nopeasti, tai ehkä pitkästikkin tulla pätemään, purkamaan ajatuksiani ja kehumaan kyseistä leffaa. Halua on. Taitoa ei. Okei ei aleta kyseenalaistamaan sitä. Koitan pysyä nyt hyvässä ruodussa senkin suhteen, etten lähde kritisoimaan tapaani kirjoittaa, koska sen verta leffa jälleen kolahti pääkoppaa ja koitan epätoivoisesti noudattaa leffassa koettuja ja kuultuja neuvoja ja viisauksia. (Eli tässätapuksessa "jokaisen sanalla on arvoa"  viitaten juuri puhumani) Oli se säälittävää tai ei (eli ei) niin jos siitä on itse kullekkin hyötyä niin miksi ei alkaisi hyödyntämään todenteolla!? Ohjeista ja viisauksia ei kai voi olla liikaa. Niiden soveltaminen on oma asiansa, mutta niistä voi saada yllättävän paljon voimaa ja ne pistävät ajattelemaan, mikä on se tärkein asia mitä se voi saada aikaan. Ja tämä leffa pisti ajatukset rullaamaan ja olen todella hyvällä mielellä sen takia.

Elokuva alkaa siitä, kun todella ujo Todd Anderson passitetaan veljensä jalanjäljissä kuuluisaan ja tiukasta kurista tunnettuun kouluun. Hänen huonetoverinsa on Neil. Suosittu ja iloinen poika, joka on kuitenkin isänsä tiukassa otteessaan, joka päättää poikansa tulevaisuudesta ja pienestäkin ykstyiskohdasta oman tahtonsa mukaan. Nämä kaksi nuorta ja heidän monet muut kaverinsa tapavaat pian heidän uuden Englannin opettajansa John Keatingin, jonka opetusmetodit poikkeavat täysin "oikeasta" opetusjärjestelmästä. Keating innollaan ja hauskalla opetustavallansa opettaa nuorille ajattelmaan itse, ymmärtämään runoutta ja kertoo Kuolleiden Runoilioiden Seurasta. Keatingin vaikutuksesta ei jää paitsi kukaan sillä nuorten elämät muuttuvat lopullisesti.

Näin pähkinän kuoressa elokuvan perus ideaa. Enempää en halunnut sanoa koska kaikki saavat katsoa sen itse ja mennä elokuvan mukana ilman että olisi tullut ainakaan minun suustani paljastuksia.

 O Captain, my Captain. Who knows where that comes from? Anybody? Not a clue? It's from a poem by Walt Whitman about Mr. Abraham Lincoln. Now in this class you can either call me Mr. Keating, or if you're slightly more daring, O Captain my Captain

John Keating: Why do I stand up here? Anybody? 

Dalton: To feel taller! 

John Keating: No! [Dings a bell with his foot] 

John Keating: Thank you for playing Mr. Dalton. I stand upon my desk to remind myself that we must constantly look at things in a different perspective

We don't read and write poetry because it's cute.

We read and write poetry because we are members of the human race and the human race is filled with passion. And medicine, law, business, engineering, these are noble pursuits and necessary to sustain life. But poetry, beauty, romance, love, these are what we stay alive for... 

To quote from Whitman, "O me! O life!......of the questions of these recurring; of the endless trains of the faithless... of cities filled with the foolish; what good amid these, O me, O life?"  ...Answer... That you are here - that life exists, and identity; that the powerful play goes on and you may contribute a verse. What will your verse be?

You must strive to find your own voice..Because the longer you wait to begin, the less likely you are to find it at all. Thoreau said, "Most men lead lives of quiet desperation." Don't be resigned to that. Break out!

We all have a great need for acceptance,but you must trust that your beliefs 

are unique, your own, even though others may think them odd or unpopular, 

even though the herd may go

Tom Anderson: to Keating [standing on his desk] Oh captain, my captain. 

(Others follow his gesture - to see a the new perspective]

Love that moment <3

Tää on tietääkseni paljonki käytetty myös kouluissa opetusvideona, mitä en ihmettele lainkaan. Tämä on tosiaan opettava, koskettava, hauska nuorille sopiva tarina joka inspiroi ja saa aikaan hyvän mielen surullisista jutuista huolimatta. Robin Williamsia pitää rakastaa ja itse olen aina tykännytkin. Vaikka onkin tunnettu koomisista ja mitä hulluimista rooleistaan niin olen siitäkin aina pitänyt vaikka joidenkin mielestä näitä rooleja on häneltä liika. pötyä sanon minä :D Tämä rooli oli sopivassa määrässä hauska koska Keating oli iloinen, intohimoinen positiivinen, kannustava persoona joka eli hetkessä ja rakasti opettaa.

Neilinä nähtiin Robert Sean Leonard (Housestakin tuttu iki-ihana Wilson)

 Hänen leffa suorituksia en ollut aiemmin nähnyt kuin Housessa (mikä on jo itsestään vakuuttava suoritus) niin yhtä lailla laskujeni mukaan 23 vuotta sitten omasi hyvän karsiman ja oli taitava näytteliä jo nuorempanakin!

Leffa liikuttaa minua joka kerta. Samalla lailla, mutta jokakerta olen löytänyt paljon uuttakin. Varsinkin nyt,huomasin itseni "ahaa" elämysten parissa useaan otteeseen. Mikään ei ole elokuvissa niin hienoa kuin se, että se koskettaa ja puhuttelee. Mutta nämä "ahaa" elämykset ja suorastaan silmien edestä lähtevä verho häviää kuin sormia napsauttamalla ovat uskomattomia hetkiä. Minun sisälläni kaiketi kytee jokin lukutoukka, vaikka en muista milloin olisin kirjaan edes tarttunut. Koska ainakin tämän leffan jälkeen halu tarttua Walt Withmanin tuotoksiin ja muihin vanhempiin ja "mystisiin" teoksiin on suuri. Tätä se inspiroituminen minun kohdalla tarkoittaa. Halu lukea ja tutkia kieltä ja oppia siitä. Sekä oma kirjoittamisen halu, joka on ollut minulla aina. Joskus vähän. Joskus unohduksissa. Mutta kuitenkin palavasti polttanut aivonystyröitäni hyvinkiin usein, niin se intous kiehahtaa joka kerta käyntiin. Leffa joka antaa katsojallensa paljon muutakin kuin hienon katselukokemuksen on uskomaton asia. Nytkun viimeaikoina olen jo valmiiksi kokenut tän jo yllättävän ison inspiraation aallon niin nyt pukkaa lisää. Ja vaikka ei minusta koskaan tulisi hääviä kirjoittajaa niin ei se mitään. Tämä leffa antaa mulle voimaa ja tahtoa ihan muullakin kuin kirjoittamisen tasolla. Menee ehkä henkilökohtaiseksi mut ei olisi voinut täydellisempi ajoitus olla, että katsoin tämän leffan juuri nyt. Itsellä kun tulevaisuus on auki. Niin se uskallus ja jopa ilo miettiä sitä on sinänsä ihme minun kohdalla. Niin tämä teos sen kuin pisti lisää pökköä pesään. Ja juuri tämä Carpe Diem! Niin... juuri näin... mä sain voimia ja uusia ajatuksia päähäni <3

Minun piti arvostella kunnolla kaikkien näytteliöidne suorituksia puhua noista teksteistä syventävämmin. Mutta totesin etten halua jakaa sitä kaikkea tänne. Mutta toivon tosiaan, että monet katsoisivat tämän. Mielestäni ei tule pettymystä kellekkään ja kiitätte minua vielä tästä :D eheh. Ja kyllähän tämän on monet varmaan nähneetkin mikä on hyvä.

If I was...

Tiedän, että osat kohdista ei ole "oikein" kun pitäisi tosiaan selittää mikä minä itse olen jos olisin vaikka kangasta. Siellä välissä on sellaisia mitä minä HALUAISIN ehkäpä olla. Ei se mitä ehkä oikeasti olen.


Jos olisin vuodenaika, olisin

Luultavasti kesä. Sopivan lämmin ja leppoisa kesä

Jos olisin viikonpäivä, olisin

Perjantai. Vaikka en ole töissä enkä koulukäyvä ihminen. Mutta se tietää että muilla on silloin vapaata ja se tietää enemmän menoja yms.

Jos olisin kellonaika, olisin

Varmaan joku 01:45 jollainka yleensä huomaan että voisi kai sitä mennä nukkumaan kohta :D

Jos olisin väri, olisin

Luultavasti violetti ihan vain sen perusteella et taitaa olla meikän käytetyin väri mustan jälkeen.

Jos olisin merieläin, olisin

Ryhävalas ehdottomasti! :'D

Jos olisin ilmansuunta, olisin

Pohjoinen. Olen viileä akka

Jos olisin huonekalu, olisin

Sellane koko huoneen kattava sänky kun avaat oven niin voit hypätä suoraan sellaseen mega sänkyyn :D

Jos olisin puu, olisin

Kuusi. Kerra vuodessa huolitaan sisälle ja kohdellaan kunnolla, sitte hetkenpäästä mut heivataanki taas pihalle kuolemaan :D

Jos olisin säätila, olisin

Tyyni puolipilvinen kesäpäivä jolloinka kaikki tuntuu pysähtyneen

Jos olisin soitin, olisin

Viulu vai piano. Vaikea.... Ei kyllä se on piano. Ihan vain siksi että toivoisin itse osaavani soittaa sitä :(

Jos olisin taivaankappale, olisin

Joku pyrstötähti joka ei tiedä minne on menossa

Jos olisin vihannes, olisin

Kurkku... perusperus mut raikas ja maukas, lol :D

Jos olisin hedelmä, olisin

Joku hedelmäsalaatti, sekalainen soppa enyways. En osaa valita mitään erityistä

Jos olisin ääni, olisin

Varmaan sellainen nauravan noidan karsea käkätys. Kyllä vähä näin luulen :D

Jos olisin alkuaine, olisin

NO KULTA  KatinKULTA<3

Jos olisin automerkki, olisin

Hmmmm...  salee joku lada :D

Jos olisin laulu, olisin

Hurts - The Water

Jos olisin elokuva, olisin

Lord of the Rings

Jos olisin kirja, olisin

Potter, koska en oikeastaa mitään muuta lue.

Jos olisin ruoka, olisin

Mozzarellapizza :P

Jos olisin eläin, olisin

PANDA!

Jos olisin paikka, olisin

Jokin sellainen joka ei kyllä ole tästä maailmasta

Jos olisin numero, olisin

sori mut emt.

Jos olisin alkoholi, olisin 

Ehdottomasti Rekorderlick Mansikka-lime ;D

Jos olisin makeinen, olisin

Joku helvetin hyvä suklaa x)

Jos olisin musiikkia, olisin

Jokin kaunis hidas sävelmä joka loppuakohden paisuu kovemmaksi ja isommaksi soundiksi. jotain eeppistä kumminki :D

Jos olisin asunto, olisin

Hyvin itseni näköinen (määritä sitten se ensin) ei kovin iso kämppä. Täynnä tavaraa kuitenkin ajottain siistikin ja sisustuksellinen ja kodikas. Lähellä jotain isoa kaupunkia ja tohinaa mutta silti rauhallinen ja kaukana muista taloista :D

Jos olisin kirjain, olisin

R, Rrrrrrrrrrrrrrrr tuppaa suustani kuulumaan

Jos olisin astia, olisin

Jokin hervottoman iso muki johonka mahtuu vähintään puolilitraa

Jos olisin oppiaine, olisin

Musiikki, lol kuvis emt

Jos olisin hyönteinen, olisin

Inhoan kaikkia hyönteisiä. jopa niitä perhosia. ja leppiksiäki hyi. emt

Jos olisin kynä, olisin

Musta tussi

Jos olisin liikuntalaji, olisin

:DDDDDd öööö sulkapallo jossa ei tarvii tehä ko huitoa jonnekki ja olla paikoillaa melkein kokoajan :D
Jos olisin aikakausi, olisin

No varmaan iha tämä aikakausi. joku 300 vuotta taaksepäikkin olisi ihan mukava

Jos olisin tunne, olisin

Luultavammin sellainen sekoilufiilis jollonka on onnelinen ja päästänsä vialla  samaan aikaan. Samalla sydän kiertyy itsensä ympärille kaikesta siitä ja naurattaa kuin naurutalossa ja voisi huutaa niin että koko maailma kuulisi :D

Love & Other Drugs

Joo päivänäytökseen mentiin Sussun kanssa katsomaan. Ihmisiä oli tasan 10 meidän lisäksi. Hyvä! Pitkästä aikaa melkein tyhjä sali tuntui kivalta. Kuten ennakoitiinkin niin olisin tarvinnut kainalooni ämpärin kuolaani varten Mr. Gyllenhaalin takia. Ei käy kieltämään vaikka tykkään kyseistä näytteliästä ihan ilman ulkonäköön katsomistakin. Anne Hathaway on leffa toisensa perään alkanut miellyttää silmääni enemmän ja enemmän. Joskus en niin piitannut kyseistä henkilöstä. Se oli vain "ihan ok" mutta nyt olen oikeasti alkanut tarkemmilla silmillä seuraamaan neidoin leffoja ja toimia.

Olihan se hieman ennalta arvattava, mutta kyllä sitä oli mukava katsella! Hauska sopivasti "aivot off" -leffa vaikka ei mitää älytöntä spedeilyä ollut kuitenkaan :D Välillä jotkut hauskat kohdat vedettiin tarkoitukselle oikein överiksi mikä toimi HYVIN tässä tapauksessa, kun sai nauraa vedet silmissä :'D Nuo kohdat toimii kun oikein tehdään ja tuossa oli hyvä esimerkkitapaus. Juoni ei ollut oikein laadukas vähä hutera kaikinpuolin ja monet asiat jäi etäisiksi ja vähä epäselvyydeksi ja yhdentekeviksi. Leffassa oli kyllä hulvattoman hauskaa ja nautin kyllä joka hetkestä mitä leffassa sitten ikinä tapahtuikaan, vaikka nyt tunteja myöhemmin katselen tarkemmin silmin asiaa.