21.3.2012

I'll make you hurt

Pyhitin tuossa viimeyönä muutaman tunnin pianomusiikille. Youtube on petollinen paikka. Sieltä noita piano covereita löytää jos kuinka monta miljoonaa ja kaikista niistä biiseistä mitkä olet aina halunnutkin kuulla pianolla tyylitettynä.

No, eilen sitten discoveerasin tämän naisen (Vika) aivan sattumalta ja siinä sitten pari tuntia vierähtikin. Suosittelen oikeasti joskus tsekkaamaan erinlaisia pianolla soitettuja biisejä jos et ole sitä tehnyt aiemmin. Siinä saattaa löytää hetkittäisen sisäisen rauhan ja toisen maailman, harmonian. Näin ainakin mulle käy kun pimputus biisejä kuuntelen. Vaikken pianon soitosta tiedä mitään, niin mitä itse kuulen ja mitä nuo jokainen tuolla tube sivulla ylistää niin voi huomata, että tämä nainen on todellakin luonnon lahjakkuus, taitava sekä tarkka yksityiskohtien kanssa. Nää jokainen sen tekemä coveri kuulostaa täsmälleen samalta kuin alkuperäinen ja hän tykkääkin pitää ne biisit sellaisenaan. Improvisoituja piano versioita on kanssa ihana kuunnella (EN puhu Vikasta) mut kyllä näissäkin tapauksissa melkein aina toivoisi, että olisi improvisaatiot jättänyt sikseen, kun ei ne yleensä toimi, tai niinkuin yleensä suurinosa ihmisistä kaipaa kuitenki sitä _alkuperäistä. Ja juuri tämäntakia Vika onkin niin suosittu, kun on tehnyt niistä niin alkuperäisen kuuloisia kuin vain voi. 



Mahtava nainen siinäkin mielessä, että paljon on metal biiseistä tehty covereita. Ennenkaikkea nuo SOAD:in biisit on rakkautta! Jumalauta, kyllä mulla leuka tippu tän patjan läpi, ei voi olla noin taitava. Vika, You fucking rock! Siis välillä tuntuu et se tappaa tuon pianon, mutta ai saatana mikä soundi lähtee kun pistää tuolta matalasta päästä paukkumaan. Korvaorgasmi. <3 Mietin näitä Vikan covereita kuunnellessa ja seuratessani kyseisen naisen liikehdintää ja elätymistä, että millainenkohan tää nainen on niinkuin "muutoin" kun itselle tuli het kättelyssä mielikuva, et tää nainen puhuu musikillaan koko sielunsa verran, eikä varmana ole mikään puhuja ihminen. No oikeassa olin. Todella pieni, herkkä ja käheä ääninen tyttö, sellainen, et voiku tuota ihmistä voisi vain halata. Sinänsä tuntui jännällä tavalla ristiriitaiselta, kun noita esim Systemin covereita kahtoo ni hän takoo sitä soitinta kuin riivattua, sellaisella energialla ettei mitään järkee! Mutta kuten nainen itsekkin sanoi, ettei mielellään oikein puhu ihmisille.

Mutta nyt Vikalla on yli 40 miljoonaa katselua tubessa, sekä  omia piano konsertteja. Aika vitun jees :) 

Mut pitemmittää puheitta tässä mun muutama ehdoton lemppari noitten SOAD biisien lisäksi.






Voisin oikeasti laittaa tähän kaikki! Mutta kannattaa tsekatkaa tuo Vikan kanava jos kiinnostaa kuulla lisää. Listassa mm Metallica, Pantera, Nine Inch Nails, Slipknot, Muse, Queen, Marilyn Manson, Depeche Mode ja ties mitä muita legendoja esimerkiksi. :)

18.3.2012

Wake up, Dead Boy, Enter adventureland

Nightwish @ Paviljonki 9.3.2012 

Joooo. Musta tuntuu et viime viikonlopun asiat olisivat tapahtuneet jo 3 viikkoa sitten. Tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus vaikka viikkoha siitä on vasta kulunut. 2 keikkaa ja kolme päivää parhaassa seurassa, mitä kauheimman sään armoilla skarpattiin toisiamme loppuun asti kasvatti kyllä varmaan jokaisen luonnetta. Vittu Suomen "kevättä" oikeesti! Tämän kokemuksen jälkeen voidaan mennä läpi oikeasti sen kuuluisan harmaankin kiven hittovie! Eläissäni ei ole ollut niin vaikeata kuin 12h jonottaa Jyväskylän keikkaa. Oliha se umpihullua, mutta oi kyllä, niin sen arvoista, kun eturivipaikka aukes ja vieläpä siitä melkein keskeltä. 


Minä saavuin aamu kuudelta jonottamaan kuvassa olevan kyseisen olion aka Hennan kanssa. Niin "kenen idea tämä oli" :D Hemaisevan seksikästä porukkaa etten sanoisi. Ja ilo huipussaan, eikö vain!?..  Stn tuuli! 


Henna, möykky ja kerjäläinen (Iiri)



 No kyllä sitä hymyäkin sitten irtosi kaikesta huolimatta :) Meillä kun oli iha vitun hauskaa. Kai tää on sitä kuuluisaa suomalaista hulluutta. Tai ei siinä jonottamisessa ole mitään hullua. Vaan siinä et oli sää tai sää, sato sitten niitä kissoja tai koiria niin jonottamaan mennään terveysriskin uhalla. Kuvassa vielä muita jonottajia, oikealla Rosma, sekä oleellisesti kameran takana Sussu josta itselläni ei ole mitään materiaalia tälläkertaa. Kyllähä työ hänen pärstää olette tässä blogissa nähneet jo varmaan ihan tarpeeksi. eheh :D

Minen osaa näitä raportteja enää kertoo. Parempi vain pitää kaikki ytimekkäänä, koska muuten menee niin liirumlaarumiksi, ettei erkkikään jaksa lukea. :') Enkä minä jaksa edes kirjoittaa. öh, heheh ööööh... täältä vilkuttaa erittäin skarppi bloggaaja ja sillein.
Mutta eturivi näyttisitten tältä. Ei mahuttu edes yhteen kuvaan ja nyt sitä kuvaa, jossa itse olen niin en löydä mistään. Mutta katsotaanpas näitä meidän julkimoita sen sijaan ;D


Miedän keskiaukeaman julkkikset. Tästäkin tuli juttua väännettyä juttua aika uralla. " Hei sää olit lehessä! " - Ewo Rosmalle Tampereen keikan jälkeen:)) Ei helv...

Poisonblackki oli aika mitäänsanomaton miekäläiselle. takana oli kuitenkin 36 tuntia hereillä olemista, eli ei niin kannattava tilanne ottaen huomioon että keikka oli vasta edessä. Ei meikäläisen kaaliin meinanut istuta ajatus, että se joku viisikko olis kohta taas lavalla kahden ja puolen vuoden tauon jälkeen. Ei, ei se aivokoppaan kolahtanut kuin vasta intron alkaessa. Ja siinäki vaiheessa oli vähä epätodellinen olo. Keikka oli aivan mahtava ja kyllä siinä Storytimeen aikaan olin sitten viimein päässyt täyteen vauhtiin! :D En tiedä olenko se vain minä, mutta odotin koko keikan ajan, että ihmiset huutaisivat kovaan ääneen vähä spontaanisemmin. (miks toi sana nyt ei taivu lainkaa järkevästi, anyway) Tuntu et vieläkin Hartwallin keikan aikasiet karjumiset ja hurmos soivat takaraivossa niin elävästi, että Paviljongissa kaikki tuntui olevan todella kankeaa ja väkinäistä. En jotenki päässyt tuosta ajatuskesta eroon ja se söi vähäse tunnelmaa. En tiedä tuleeko musta väsyneenä si jotenki alttiimpi ärsykkeille tai jotain. Kyllä mä silti omasta olostani nautin, as always eikä se pilannut keikkaa sit sen kooommin :)) 





Keikka meni siinä mielessä jännässä tunnelmassa, et meikä pomppi siellä ja tuntu et muukin liikehdintä oli erinlaista aiempaan verrattuna. Tuli niin sellane olo et eipä olla enää Tr00 hevareita. lololol. Koskaan sitä ei edes olla oltu :D siellä me keinuttii kylki kylkeä vaste (mitä monet varmaa inhosi, mutta me porukalla vaa alettii keinuu jostain kumman syystä ja se tuntu juuri sopivalta ratkaisulta) Ja muutenki oli iha eri tilanne ko reilu kaks vuotta sitte.

No tässä vähä "jo niitä kertaalleen nähtyjä" kuvia






Lauantai aamuna herääminen oli kieltämättä vitun hankalaa ja tarkoitus oli ottaa nokka kohti Tamperetta jo siinä vaiheessa. Meillä oli hotelli varattuna ja tarkoitus olisi siis hieman ottaa muutama huikka jos toinenkin tyttöjen kanssa. Suunnitelmatha siinä muttui ja kaikki ei mennyt iha putkeen, mikä vähä latisti tunnelmaa aluksi, mutta kyllä me siitä hyvä ilta saatiin silti aikaan kera meidän komeiden kotitekosten juomapelien ansiosta :D 

Nightwish @ Hakametsän Jäähalli 11.3.2012

Sussu jäi tältä keikalta pois kyydistä ja mentiin siis neljän porukalla puoli yhdeksäksi aamusta jonottamaan kolmen ja puolen tunnin yöunien jälkeen ja oltiin jonossa siinä sopivasti kahden kympin joukossa! :) Kaikki tutu naamat siellä taas ja iloa riitti, vaikka tuntu jälleen kerran siltä et "kenen idea tämä oli" jotenki heti seuraavana päivänä jonottaman tuntui todella puuduttavalta hommalta.

Alkoi se jännitys muhunki iskee kun porukkaa alkoi valumaan pelottavan paljon ja kaikenlisäksi vitutustaso nous ainakin sataan, kun huomattiin et toisetkin ovet avataan vähän kauempana ja siellä jonotteli niitä " hei tultiin justiinsa jonoon" ihmisiä. Go fuck yourself oikeesti! Meinas pihahtaa ja pahasti siinä vaiheessa. Pieni massahysterian alkuaha siinä oli havaittavissa ja itse koitin pysyä rauhallisena koska jos muhu iskee kunno jättinys ni juoksu yms ajatusten VAJAAtoiminta ei tee hyvää mun vaistoille/ voimille. Ooon huomannu mitä enemmä jännitän sen huonommi juoksen aitoja kohti. Itse pääsin sisään heti yhteen karsinaan melkein yksinäni kun kukaan ei sitä huomannut, mutta eturivi paikka jäi NIIN pienestä kiinni et harmittihan se mut toinen rivi aika keskeltä oli silti oikein maino paikka olla <3 

Aaltoja tehtiin ja hyvin tehtiinkin, aitota ei vaa meinattu saada aluks mukaan. (luoja miten tylsää porukkaa) mut lähti neki si lopulta mukaan mikä tuntu hassulla tavalla jotenki uskomattoman hyvältä! 

Nojoo sitten se keikka alkoikin ja heti yleisön reaktio oli sen mukaista et tiesin e tää keikka tulee räjäyttää potin! Ei tosiaankaa tarvinnu "pelätä" paviljongin keikan uusintaa vaan tuntu et nyt oltiin taas siinä samassa täydellisessä hurmoksessa kuin jossain Hartwalilla konsanaan! Jalat paskana tamppasin yhden jos toisen biisin aikana. Mikä siinä on kun mun pitää TANSSIA joka helvetin keikalla nykää! iha sama minkälaista musiikkia se on. kunha on mukava rytmi niin mie alan bailaaman :D Käyhän se niinki. Jotenki parasta asiassa on se, että jos minun kyseinen käytökseni olisi herättänyt pahennusta niin se olisi ollut todella hupaisaa. Tosiaan kun vieressä muut moshas ja heiluttelivat nyrkkiä (kyllä mä jälkimmäistäkin tein puol keikkaa ei siinä mitään) mut si yksi randomi siinä heidän keskellä reivaa ni onha se aika näky. Enkä onneks ollut kyllä ainut sillä Henna kuulu mun kanssa iha samaan kategoriaan, elikkä en sitten kuitenkaan ollut ihan yksin :D Onkohan tää tää Kauro geeni kenties!? :D 

Niin ja se hetki kun Marco unohti taasIslanderista lyriikat. Tukehtuminen ei ollut kaukana, voin sanoo xD " Tampere on petollinen paikka" mitä me Hennan kanssa ollaan jo hoettu aiemminki ja väännettyä mm vitsiä siitä. (kuten aiemmasta blogi merkinnästä pystyy lukemaan!) Niin oli hubaisaa kuulla myös kyseinen argumentti nyt Marcon huulilta. Ei olis voinut osuvampi olla!



Keikan jällkeen kärsimätön odottelu, jos bändiläisiä pääsis näkemään naamatusten. Meinas siinä vähä usko loppua kaikilta mutta onneksi sitten about tunnin odottelun jälkeen Jukka, Tuomas ja Marco sieltä tulivat. Mehän mentiin heti ensimmäisenä sen luo joka ekana tuli Eli Jukka, ja jota Henna oli eniten odottanut. Ei tainnut jukka siinä miedän kanssa olla kuin tasan minuutin ja otti kaikkien 5 ihmisten kanssa yhteiskuvat. Oli siis TODELLAKIN nopeata toimintaa Iiriltä :)) Ja koska olen tosi komea tässä kuvassa niin henna päätti kehitellä VIELÄ komeammat sensuurit mun silmille. En. pysty. ei hyvä jumala. Naurakaa toki, sitä varte se on kai tarkoitettukkin!


Kiitos Sussu, Henna, Iiri & Rosma mahtavasta seurastanne + sekä te muut ihanat ihmiset joidenka kanssa tuli höpöteltyä, toivottavasti nähdään muidenkin keikkojen merkeissä tässä kevään aikana! Sekä kiitos Nightwishille, kun pilasitte taas mun elämän. The End <3

7.3.2012

Silence took me

Yli kahden kuukauden hiljaisuus, anteeksi siitä kauheasti. Olisiha sitä ollu jotain blogattavaakin, mutta jostain kumman syystä kaikki tekstit vaikuttivat iha paskoilta, etten nähnyt iloa niiden postaamisessa. Voisin tässä nyt yrittää parhaani mukaan päästä taas blogaamisen makuun ja ajattelin muutaman postauksen verran kelailla nopeasti mitä olen tämän 2kk aika oikein tehnyt/ostanut + muita kuulumisiani ja uutisia. Ja tässä on nyt niistä asioista ensimmäinen ja palataan ajassa taaksepäin aina Tammikuuhun asti.

Elikkä Tammikuun viimeisenä viikonloppuna 27-30.1 olin Susannan kanssa valloittamassa Tamperetta! Hauskaa (ja leffoja) oli enemmän kuin aikaa, mutta kaikkea mitä suunniteltiinkin niin kerettiin tekemään. Tuli siis shoppailtua, laulettua karaokea naapureiden iloksi, syötyä ja löhöttyä ihan merimursujen tasolla. Eksyttyä muutaman kerran Navigaattorin kanssa, Sekä käytyä Tampereen yöelämässäkin pyörähtää. Promillet paukkui allekirjoittaneella ja tyhmiä tuli tehtyä. Tuli siis todettua että Tampere on petollinen kaupunki: Tässä vähä materiaa koko reissulta. 



Koska Susanna on fiksu. Tuli hajottua vähä turhanki lujaa :D


Ostin KELTAISEN neuleen. Miettikää. En ole eläissäni omasta tahdostani pukeutunut kyseiseen väriin. Ja yllätyin kuinka hyvältä se näyttää päällä. Tosin toi väri saa mut näyttämään vähä kuolleelta koska ei ollut meikkiä melkein ollenkaan. 


Sekä uusin laukkuni Ginatista oli helvetin hyvä ostos.

Tuli myös Hurtsin Berliinin keikkaakin DVD:ltä tuijoteltua, samalla kun syötiin/ aloiteltiin juomaan + meikattiin yöelämää varten. 



Tivolin vessa ja kuvaussessio. Ainut julkaisukelponen kuva :'D


Tampereen reissulla paloi melkein kaksisataa euroa, mutta oli se kyllä sen arvoista kaikki! Kuvat on mitä on ja niin ne tulee olemaan aina. The end. Seuraavassa postauksessa luultavimmin tulee esiteltyä viimeisimpiä leffaostoksia (no kidding! :D) Ja myöhemmin ensiviikosta mm kuvia joltain humppaorkesterin keikalta niin Jyväskylästä kuin Tampereeltakin. Pääsen siis taas viettämään aikaani Tampereella, tälläkertaa tosin hieman eri seurassa. Omenahotelli ja korkki auki ja omatekemät juomapelit käyntiin ja sitä myöten kohti yöelämää... Saa nähdä miten käy tälläkertaa tuossa pahamaisessa kaupungissa, tosin tästä reissusta ei voi seurata mitään muuta kuin HYVÄÄ :P