Come see the girls, crazy girls [ Part 1 ]

Emilie Autumn @ Klubi Tampere 6.4.2012

Saa nähdä miten tää kirjoittaminen oikein lähtee tästä etenemään. Miulla on taas kauheaaki kauheampi  "Writers block" näin Tuomasta lainaten. En pääse käsiksi nuihin kahteen maagiseen päivään lainkaan, mutta en voi sanoa olevani ihan arjessakaan kiinni... jäin siis johonkin in between. Nukuin tuossa juuri 16 tuntia ja edelleen on isoakin isompi väsymys eikä se tunnu lähtevän lainkaan vaan pahenevan päivä päivältä. Kyllä mie tuossa sunnuntaina olin hieman emontionaalinen varmaan silkasta väsymyksestä ja hymyilin ja itkin ja samaa toistaen aina muutaman sekunnin sisällä vaihtuen.

No alkakaamme silti, syteen tai saveen. Katsotaan nyt kuinka pitkä tästä tulee vai pistänkö kahteen osaan, W'll see. Anyway. Perjantaina heräilin tuossa yhdentoista paikkeilla ja meinasi siinä hieman kiirekki tulla. No kahdeksi matkakeskukselle ja pian sitten miittasin Rosman asemalla ja otettiin liput 14.17 lähtevään junaan kohti Tamperetta. Meinas ongelmia tulla Rosman opiskeliatodistuksen kanssa mutta onneks oltiin nii ylipuhuvia sosiopaatteja siinä tilanteessa et selvittiin siitä ilman lisämaksuja ;)

Vähän ennen neljää saavuttiin Tampereelle ja mentiin siihe aseman viereiseen Omenaan heittää kamat, no sekä itsemme myöskin. hengialtiin siinä pari tuntia ja pukeuduttiin. Oltais niin haluttu jäädä sinne jonnekkin ilta kahdeksaan asti, koska ulkona oli sen verta kylmä et 2h pihalla tuntia iha liian kauhealta. No otettii itseämme niskasta kii ja mentiin kuitenkin vähä enne kuutta "jonoon" ei siellä ollut kuin 15 ihmistä ennen meitä ja tunnelma oli hyvä tämän tiedon myötä. Koitimme lämmitellä itseämme auringonpaisteessa, joka oli 50m päässä itse varsinaisesta jonosta kunnes päätimme mennä vieressä olevaan Passioniin lämmittelee muutan kerran. 

Rosma otti randomina kuvan ja mä tein jotain omaa :D

No yhdessä vaiheessa ollessame auringonpaisteesa kuultii isoa innostusta jonosta päin ja mentiin sinne sitten tsekkaamaan et mitä tapahtuu. Pian selvisikin et Maggie oli tullut jonoon moikkaamaan ihmisiä ja otti kuvia ja kirjoitteli nimmareita ainakin 10 min ajan. Oltii ite siin vähä taaempana eikä uskallettu si Rosman kaa mennä siihe, mikä jälkikätee harmitti vähäse. 

Vessassa käytiin jossain vaiheessa ja kuultii et silläkin välin Veronica oli lasisen oven takaa käyny-vilkuttelee ihmisille (bäkkäri oli kato heti siinä ulko-oven vieressä mikä oli aika outoo, ko itse lava oli iha toisessa päässä klubia) 

Ovet aukes kahdeksalta ja sisälle päästyä mun eka reaktio oli "Toi lava on pyöree, mitä vittua eikä oo AITAA apuaaa. ohmygod!... mitä siinä on tollane verhoki eessä" Sopi toi verhoki hyvi Emilien tyyliin hyvi vaikka se oli kait iha klubin oma juttu! No mentiin sitten siihen eteen istuskelemaan ja siinä sitten ihmisiä kävi juttelemassa meille ja mukavaa oli ja semi nopsaa se itse aika sitten menikin.

Lavan edessä odottelua. Oon jotenki väsyneen näköne, en tiiä miks vaikka olo oli aivan mahtava!

Viimein sitten kymmeneltä verhot aukes ja keikka alkoi. Mulla oli leuka auki ensimmäiset 2 biisiä ja tärisin kauttaaltani silkasta onnesta. Enite odotin keikalta myös sitä et miltä tuntuu nähdä tuo Emilien show oikeesti livenä, koska en ole mitään tämänkaltaista aiemmin kokenut! Kaikki ne lavasteet, teatreelisuus ja eläytyminen siihen vahvaksi rakennettuun tarinaan jonka he aikoivat meille kertoa. Oleellisesti rakastin sitä kaikkea ensimmäisistä sekunneista lähtien, osasin sen jo arvata, mutta sen kaiken voimakkuus oli 100 kertaa voimakkaampi ko osasin kuvitellakkaan!

Kaikki uusia biisejä en halunnut etukäteen kuunnella, kun ajattelin et olisi kiva kuulla jotain ekaa kertaa iha tuoreena. Ja osottautui oivaksi valinnaks! Uudet biisit kuulosti aivan mielettömän hyviltä ja pääsin niihi HETI kiinni mikä tuntui hyvältä! Fight Like A Girl oli heti toinen biisi keikalla ja se yksi niistä uusista biisistä mitä raiskaten kuuntelin etukäteen moneen kertaan, ja siis, hyvä jumala Emilie on jumalatar! <3 Niin on myös Veronica, Maggots (Maggie) ja Contessaki, ihania ja upeita kaikki, rakastan noita tyttöjä niin paljon ja olin aivan myyty ja saatanan onnelinen että viimein kolme vuoden odotuksen jälkeen he olivat viimein siinä mun nenän edessä Emilien kanssa!

Maggots, Emilie & Veronica

 Katsekontaktia tuli Veronicalta moneen otteeseen aika alkupuolella keikkaa ja siinä sit hymyilin viekkaana takaisin ihme kyllä ilman mitää ujoiluja (Kun ne olivat siinä alle metrin päässä vielä ni se oli aika afasdfgagfs -tilanne) En tiedä, mulla tuli vaa jotenki jännä olo ko Veronica kahto sillei monee otteeseen olin et "Okeiiii (?) mistähä moinen "huomio" mut en sit miettinyt sitä enempää...

...No sitten kun God Help Me alkoi niin repesin liitoksistani koska tiesin että seuraavaksi edessä olisi muffinssien heittoa yleisöön sekä "teetä" ja muutenki todella hauska osuus! Kastuin selästä iha läpimäräksi mutta ei se haitannut niin. Olin kyll pää alaspäi osna ajasta, kun en halunnut et naama leviää ja koitin jostain kainalon alta kahtoa lavalle et mitä muuta siel tapahtuu :'D 

Samaisen biisin aikana koin kuitenkin keikan isoimman yllätyksen ja selvästikkin kruunasi minun osaltani koko keikan! Veronica otti muffinin käteensä, käveli viekkaasti lavalla tapansa mukaisesti ja käveli meihin päin. Seuraavaksi Veronica pisti muffinin suuhunsa ja käveli hitaasti minua kohti ja tapansa mukaisesti flirttailen katsoi mua silmiin. Olin hieman jäätyä tässä vaiheessa, mutta sysäsin sen tunteen äkkiä syvälle takaraivooni. Seuraavaksi Veronica olikin ihan edessäni ja polvistui maahan aivan kasvotusten mun kanssa ja samalla laittoi kämmenensä hellästi molemmin puolin kasvojani ja lähestyi muffinsi suussa mua. Mun tarkoitus oli siis kai haukata siitä. :D Se oli sellanen semipusu samalla, muffinssi siinä välis kuitenki ni se vaikeutti vähä asiaa. :'D Mut niin, en oikein tienny et olisko mun pitäny tarrata hampailla siihe koko muffiniin ja ottaa kokonaa se mun suuhun... vai et vaa haukata siitä pien pala ja sit Veronicalla olisi edellee se toine pää suussa ja hän lähtisi sitten jatkamaan matkaa puolikkaan muffinin kaa. No muffinsi sitten lopulta tippui siihe lavalle ko haukkasin irti siitä palasen ja Veronica aatteli varmaa et otan kokonaan sen ni päästi irti sen takia. (aateltiin juuri siis päinvastoin) Me molemmat siinä sitten naurahdettiin sille kaikelle ja Veronica antoi pienen pusun vielä loppuun nopeesti ja nousi ja lähti :))

Olin hieman yllättnyt tuosta tilanteesta, mutta säteilin kuin naantalin aurinko sen jälkeen kyllä, oon aika varma siitä ;) Damn you Veronica! <3

Gaslightin aikana mulla meinas veet valua silmistä, se on vaan niin surullinen biisi vaikken sen kuunellut ehkä 2 kertaa etukäteen, mutta teki heti lähtemättömän vaikutuksen. Siinä vaiheessa kun Emilie meni Contessan luokse joka oli kaltereiden takana ja Emilie koitti lohduttaa häntä ja piteli kädestä kiinni, meinas vesiputous päästä valloilleen. Nää ihmiset jos ketkä osaavat eläytyä hommaansa ja ovat huippuluokkaa siinä, veri oikein seisahtui kun Contessan kasvoja katsoin jotka olivat ihan surun murtamat ja vetäisi mut siihen mielentilaan mukaan aitoudellaan. Ei sitä voi oikein selitää, en itsekkään osaa. Kyllä sen on aina huomanut Emilien keikoilta otetuista videoist että se on kuin yks iso teatteri esitys ja helvetin vaikuttava sellainen. Taas joudun hokemaan samaa, mutta se oli paljon vaikuttavampi livenä kun osasin kuvitellakkaan. Wau, nyt menee kylmät väreet pitkin kroppaa kun vain muistelenkin...

Ja niille ihmisille jotka eivät tiedä niin Emilien visuaalisen shown tarkoitus on tosiaa kertoa sitä tarinaa yhtälailla kuin itse musiikin ja ne ovat täysin yhteyksissä toisiinsa. Ja nuo kaksi elementtia yhdisttenä vielä siihen, että he näyttelevät omia osiaan tekee kaikesta dramaattisemman. Tämän takia mulla meni puoli keikkaa suu auki, kun ihailin sitä omistautumista ja uskomista omaan työhön ja mitä haluavat meille kertoa.

Jokainen biisivalinta oli loistava, sillä Emiliellä ei huonoja edes löydykkään! We Want Them Young, Take The Pill olivat kyllä ehdottomia lemppareita ja olin niin vakuuttunut tulevasta levystä noiden myötä et se tulee olee ehkä Emilein parhain tähän mennessä! Rat Game oli oleellisesti loistava ja Riikkaha se viimein pääsi sinne lavalle ja tuli hurrattua todella kovaa! yeeaah! Rakastin Mad Girliä ja sitä yhteislaulantaa Thank God I'm Pretty biisissä, todella mieleenpainuva <3

Koska mulla oli hauskaa :D

... en osaa jaaritella sen enempiä, keikka meni todella nopeasti vaikka mittaa olikin melkein kaksi tuntia. Siinä sitten lähdettiin hetken päästä pihalle venailemaan jos tyttöjä nähtäisiin keikan jälkeen. Ulkona oli iha saatanan kylmä kuten arvata saattaa! Huuhh mitään en kerennyt fanikaupasta ostaa mut ajattelin Hesasta ostaa ainakin Emilien Julisteen se oli varmaa!

Joku tunti ja viisitoista minuuttia odoteltiin kunnes Veronica tuli ja heti perään Maggie ja Contessa! Meitä oli siellä joku 15 odottamassa heitä. Ihan herttaisia naisia jotka sanoivat ensi meille, että rakastavat meitä, eikä me heille niinkuin yleensä käy fan-meets-her-idol hetkissä :D Kyselivät moneen otteeseeen, että onhan kaikki saaneet kuvat ja nimmarit. Itsellä ei sana-arkkuni auennut ja tyydyin kuuntelemaan muiden puheita :) Veronica tervehti kaikki ihanan innostuneesti ja äänensavy muuttui hieman erinaliseks ko miun kohalle tuli "OH YOU, HI" ja sit sellane tietävä vinkkaus :D naama hirveessä hymyssä tän jälkeen :P 

Tytöt ihmettelivät miten jaksettiin odottaa näin kylmässä niin kauan ja ihailivat omistautumistamme kanssa. siinä. Contessa parka oli kyllä jäätyä vähäisemmissä vaatteissa ja lähti hieman aikaisemmin kuin muut. Maggie vaikutti siltä ettei olisi halunnut lähteä ollenkaan ja oli htä energinen kuin olisi juuri tullut lavalta vasta pois <3 Siinävasta valloittava pirtee ihana naine (Taisi rosman ihania hiuskiakin hypistellä onnessaan)

Minä ja Veronica

Maggie ja Minä

Contessa ja Minä

Joskus vähä ennen kahta päästiin Hotelliin Rosman kanssa ja siinä kaksi tuntia pälistiinkin keikasta minkä kerkesimme! Ei hyvä luoja että olin illasta onnelinen tietäessäni, ettei mun tartte jättää tätä kaikkea taakse tänään, kun pääsisin huomenna kokee kaiken uudelleen! <3 Siinä neljän aikoihi alettii nukkuu eikä uni meinannut tulla kun olin vieläkin vähän hyper kaikesta!

Siinä se olis. Ja päätin että pistän nämä keikkaraportit kahteen osaan sittenkin, ihan vain pitääkseni kaiken vähän selkeämpänä, koska tästä olis tullut aika massiivinen postuas. Eikä teidän tartte kaikkea lukea kerralla niin seki keventää teidänki mahdollisten lukioiden mieliä! :))