30 Songs 30 Days = Day 05

Day 05 - a song that reminds you of someone 

Mulla itseasiassa ei ole kauheasti näitä biisejä, joista jokin henkilö tulisi mieleen, ainakaan sillein et se pompahtais heti mieleen terävästi. Toisaalta mulla käy eräs biisi viiteen eri kategoriaan ja se kävisi tähänkin, mutta siirrän sen johonkin muuhun päivään vielä. (No ei ainakaan mikään Closer ;D) Mielessäni on kuitenkin yksi ihminen ja yksi biisi, jonka muistan hyvin vieläkin sen hetken. Ja se hetki oli todella utopinen, niin kauniilla tavalla. Kuin olisi herännyt jostain unesta, ja nähnyt ja leijunut samoin tein toiseen maailmaan. (kuulostipa kliseiseltä, lol)

30 Seconds To Mars - Stranger In A Strange Land

Tämä biisi ja tästä tulee mieleen ehdottomasti Sussu = miun hanipööni, todellinen sielunveljeni. ♥ Vuodenvaihteessa, kun kyseinen henkilö oli meillä sen 6 päivää, toistan vielä kuusi MAAILMAN HIENOINTA päivää, niin siinä kello neljän ja aamu kuuden paikkeilla Sussu päräytti soittimesta soimaan tämän. Minähän kuuntelen Marsseja ja kyseisen biisin yleensä skippasin enkä ollut kuin sen 2-3 kertaa kuunnellut. No voin sanoa, että tuntui, kun olisin kuullut sen vasta ensimmäisen kerran. Ja ekoista sekunneistä lähtien olin jo rakastunut. Sinänsä hyvin outoa, että noin kävi, koska se on tosi harvinaista. Ja nytten tuo biisi onkin soitetuin biisi Marsseilta ja Sussu tulee väkisinki jokakerta mieleen, elikkä kiitos kuuluu hälle. Onneksi pistitkin sen biisin pyörimään ja nähtävästi juuri oikealla hetkellä. Sussu hypersupersekopää -Marssi fanina on täs vuosien saatossa hellästi aivopessut miut, vaikkakin koen, että ihan omasta aloitteesta olen tätäkin bändiä alkanut kuuntelee ja tykkäilee kovastikkin. Biisistä vielä sen verra, että siitä on tullut yksi tärkein biisi näin heidän tuotannoltaan ja tätä jaksaa huudattaa aina, ihan oikeasti aina!♥

" I fuck you like a devil " Lause pistää aina hymyillyttää hyvin, HYVIN monesta syystä ;D Sussu Knows..

Tähän olisi hienosti käynyt eräs toinenkin Marssien biisi, samaisen henkilön soittamana, samaisena yönä, mutta säästän sen myöhemmälle erääseen toiseen kategoriaan, jonnekka se käy todella hyvin. :P


Niin ja mitäs tykkäätte uudesta ulkoasusta!? Tulihan sitä väännettyä sen 3-4 tuntia. Sussulta sain, yllättäen hyväksyntäni (Hmm mistäköhän johtuis? Grrrr, Hutchcraftingly amazing Theo maybey the reason?) Itse kun sitä tulee sokeaksi monen tunnin tuijottamisen jälkeen. Ja ps. tuon kuvan "valokeila" on miun tekemä. Jes osaan mä sentään jotain muutakin, kuin leikkiä kontrasteilla. Lolitsekehuskeliapaskaminä. 


Ja katsokaan kyseisen herran käsiä/sormia. Sounds creepy I know.... mutta mite jollain voi olla noin kauniit, täydelliset_ kädet. Ja vielä mieheksi. Ja omaksi puollustukseni voin sanoa, että aivan kaikki, siis aivan kaikki muutkin fanit ovat huomanneet saman. Eli kyse ei ole siitä, että minä olisin muka tarkkasilmäinen kaheli, joka huomaa tälläisiä asioita ja tekee niistä ison numeron. =D

30 Songs 30 Days = Day 04

Day 04 - a song that makes you sad 

Näitä riittäisi varmaan maailman ääriin jos alkaisi oikein ajan kanssa miettimään. Nytkin mieleeni pompahti melkein parikymmentä vaihtoehtoa. Mutta edelleen valitsen sen viimeisimmän jota on tultu kuunneltua.


Burial - Forgive

Erittäin vaikea valinta, sillä koko tuotanto kun on mielestäni todella surullista ja sydäntäriipaisevaa musiikkia alusta loppuun jokainen levy. Mutta erityisesti tämä ja Archangelin välillä kävin taistelua. Se ,että Forgive lopulta voitti niin siihen löytyy kolme syytä. 1. Tälläinen pieni seikka kuin, että Archangelin olen Gallerian puolelle kerran jo laittanut, niin en viitsi uusiksi laittaa. 2. Forgive on uudempi tulokas ja on ollut viime aikoina enemmä soitossa. Ja 3. Kyllä tämä lopulta avaa haavoja aika pahastikkin enemmän kuin Archangel, jos olet edes hitusenkin herkässä mielentilassa. Ja vaikka et olisikaan siinä mielentilassa, tämä vetää sinut siihen tilaan.
Pretty amazing though... and scary have to admit


Tämä biisi kuuluu tähän kategoriaan, kun se on vähä liian "hyvä" ettet voi kuunnella sitä kovin usein. Ja jos päätätkin kuunnella, niin tiedät jo etukäteen, että se ole hyvä idea lainkaan. Toisinsanoen, miksi ihminen on välillä niin tyhmä, että pistää soimaan sellaisen biisin, jonka varmasti tietää tekevän vahinkoa.  Mutta kun se on niin kaunis, eeppinen (vaikkakin lyhyt), kuin toisesta maailmasta ja limaisesti sanotti  NIIN ihana, ah ♥ että toisinana sen riskinki uhalla haluan kuulla sen. Näin se vain menee tämän biisin kohdalla. 


Burial on aika uusi tuttavuus minulle ja Dub-step/ Hyperdub musiikkia en ole koskaa kuunnellut ennen tätä. Ja mula ei ollut edes harmainta aavistusta tuollaisesta tyylisuuntauksestaka! :O En pahemmin suuntauksista välitä, kunha jokin kuulostaa hyvältä, niin se sitten on hyvä, iha sama mikä genre se sitten on. Ja Burial on pääasiassa instrumentaalista musiikkia ja biiseihin monesti lainataan jotain joltain muulta artistilta vaikkapa Christina Aguileran -You Are Beutiful -biisiä  on lainattu Ghost Hardware -biisiin Minen vieläkään kuule mitään Chistinaa siinä! Se on niin erimuotoon laitettu, mixattu etc, ettei sitä ole tarkoitettu  nähtävästi edes tunnistettavaksi. :)


Mutta se siitä. Minä nähtävästi tykään lätinöidä pitkään näistä minun biisivalinnoista. Ja tästä en möläytä sen enempää henkilökohtaisuuksia. Mutta kukaan ei voi käsittää sitä, mitä tää biisi tekee mulle kun tätä kuuntelen.
"Something so beautiful it hurts"


Niin ja puolivahingossa löysin tämänkin. Kiitos Hurts -poikien. Olen ehkä aika haukka seuraa mitä hyö kuuntelevat, tosin yleensä ne on paljolti sellaista mistä en pidä lainkaan, mutta Burial on totaalinen poikkeus ♥

30 Songs 30 Days = Day 03

Day 03 - a song that makes you happy

Taidan tosiaan vetää nää biisit näppituntumalla, eli poimin niitä biisejä jotka viimeaikoina ovat olleet kovassa soitossa, kun tietynlaine fiilis on ollu päällä. Sillä ilman, että omistan surkean muistin, niin se tuntuu silti vaikealta kaivella taaksepäin, että mikä olisi ollut ehkä se isoin ja vaikuttavin biisi, joka tässä tapauksessa on tehnyt minut onneliseksi. En mie vain löydä mitään sellaista. Että näin. Lötinät sikseen ja tässä se tämänhetkinen onnelisuusbiisi

Kaija Koo - Vapaa

Kyseistä naista en kuuntele lainkaan, paitsi tätä. Ja tässäkin tapauksessa se on Dance mix. Jokin tuossa jumpusmusiikissa on viehättänyt koko tämän kevään ajan mua. Mutta mikäs siinä kesä tuloillaan niin vähemmästäkin tän kylmän talven jälkee alkaa tälläne eloisa musiikki napata. Vaikka itse lyriikat ei ehkä puhu sen onnelisuuden puolesta, mutta siinäkin biisissä paistaa se toivo kuitenki paremmasta huomisesta. Ja läpikotaisin surulliset "angst-there-is-no-hope-I'm-gonna-die" biisit ei ole uponneet minuun pitemmän aikaan. Mutta jos biisi kulkeekin tuolla linjalla kuin yllä mainitsin, niin lopulta siinä lyyrkoissa/melodiassa pitää olla se toivo selvästi havaittavissa, jotenka se ei olekkaan täyttä angstia. There is the difference people. Ja tuollaista musaa sitten tuleekin kuunneltua. ja tämä Kaijan biisi ei ole mitää angstia lainkaan, mutta toin tässä ääripään esille jolla kuvaisin tavallaan tätä Kaijan biisiä ja sitä että miksi se on niin hyvä ja miksi kuuntelen sitä. 


Mutta tämä tosiaan saa aivan järjettömän hymyn kasvoille. Mun tekis mieli laulaa ja huutaa iha täysiä näitä sanoja. (Odottaa innolla, etät poruakat lähtee lomalle, niin sitte pääsee huutaa iha oikeasti) Jajajaja... en mä vain tiedä.  Tulee niin superhyperdyper hyvä fiilis tästä aina. 
Pure emotions = You cannot never explain them


Tajusin tässä juurin että tämä sopisi myös tuohon kohtaan, "Song that noboby wouldn't expect you to listen" Kategoriaan, mutta enköhän minä sinne keksi jotain muutakin laitettavaa. :))

Ja itseasiassa juuri nyt tajusin, miksi tykkään tästä biisistä. Tää taitaa kuvastaa mun viime vuotta vähä liiankin hyvin. Hämmästyttävää. Tiedän kaikki sanat tästä biisistä, mutta nyt meni vasta viesti perille... #Justsaying

Mä olen kyllästynyt niihin 
voimiin, jotka ohjailee mun elämää,
jotka vie mukanaan ja itseensä rakastuttaa. 
En tiedä, onko se väärin, 
kun en suostunutkaan pystyyn kuolemaan, 
sillä niin olis käynyt, jos ois jäänyt eiliseen kii. 

Joku mua piteli siinä, 
se oli niin kamalan vahva, 
eikä se halunnut päästää irti. 
Melkein kuin lihaa ja verta, 
suurempi vuoria, merta,
se sellaiseksi kasvoi mun päässä. 

En odota yllätystä,
en pidätä hengitystä.
Mä haluan jättää sen kaiken taaksepäin,
mun pakoni loppuun juostu on. 
En mä rohkea oo, 
enkä kuolematon, 
mut mä tiedän vaan sen, 
minkä sydän on tiennyt kauan ; 
Tää mun pakoni loppuun juostu on. 

En aio tuntea pelkoo, 
vaikka pelkään, et se ei oo musta kii,
mut mä luulen, et ihminen on sitä vahvempi. 
Mä aion antaa sen kuolla, 
en enää anna sille tilaa hengittää, 
mä en oo, mä en oo sille velkaa yhtään enempää.

Mä rakennan kotini yksin, 
mä armahdan minäni yksin, 
ja pakotan pitämään itseni koossa. 
En ole se surkea rätti, 
jonka sydän on imetty kuiviin, 
en rakenna sille kotiini huonetta.

Mä valitsin juosta, 
koska luulin, etten osaisi muuta. 
En enää tunnista itseäni tuosta, 
se ihminen on jäänyt menneeseen aikaan.

30 Songs 30 Days = Day 02

Day 02 - your least favorite song

Tämän pitäisi olla aika helppo kysymys, mutta loppujen lopuksi se ei ole. Antakees miun selittää hieman. Ensinnäki minä en ole kuunnellu radiota VUOSIIN enkä koskaan juuri katso Voice tai MTV:tä. Kyllä taitaapa tuo olla päästänsä vialla ja pihalla tuoreimmista hiteistä = kyllä niin olen ja voin myöntää sen iha häpeilemättä. Ja juuri tämän takia en _kuule niitä huonoja biisejä lainkaan. Itse kun kuuntelen koneelta juuri sitä musiikkia mistä tykkään.  Ja joo, on se noloa kuitenkin toisinaan, kun ei tiedä mistään mitään. "ETKÖ SÄ OLE TÄTÄ KUULLUT täähä on jo monta kuukautta vanha biisi" -reaktioita on tullut aika usein kavereilta. Mutta ei se minua haittaa, sen kuin kohautan olkapäitä ja that's all :D

Kyllähän tähä Tähkät ja sun muun Piipityksen biisit olisi voinut laittaa ja porukoide huuattamat iskelmä kanavan biisit ja näin. kyllä noita löytyy sitten kai mutta valitsin nyt tämän tubehitiksi nousseen, järkyttävän paskan biisin.

Rebecca Black - Friday

Ei multa tästä sen enempää rakentavaa vastausta saa kuin, että TURHA. Yhdetekevät sanat  jostain vitun perjantaista jejejee bileet wuhuuu Ihquuu. On kuultu liian usein ja niin... Tarvitseeko mun edes selittää. Ei... Niin kauhea, että itkettää, mutta taidan mä enemmän nauraa :D hohhoijaaa mikä teitä ihmisiä vaivaa.

30 Songs 30 Days = Day 01

Ajattelin aloittaa tämmöisen listan tekemisen. Tämä on ensimmäinen kerta täällä blogissa, mutta Gallerian puolella tuli vuosi sitten väännettyä tämmöistä, mutta sekin jäi pahasti kesken. Ja nyt on uusi vuosi ja uudet kujeet, ja ehdottomasti erinlaisia biisejä tiedossa. Odotan itsekkin mielenkiinnolla mitä biisejä oikein nappaan tähän. Monet kysymykset ovat aika haastavia ja niitä täytyy miettiä varmaan ihan ajan kanssa. Ja juuri siksi ajattelin tällkertaa panostaa tähän toivottavasti enemmän, kuin viimeksi. Silloin siitä tuli melkein pakkopullaa, kun netti Espanjassa oli kaikenlisääksi hitaampi kuin kilpikonna, niin vähemmästäkin kiinnostus lopahti. :D

          Day 01 - your favorite song (at the moment)

Anteeksi, mutta oli pakko pistää lisäotsake sulkuihin. En nimittäin varmaan koko elämäni aikana osaa valita, sitä yhtä ja ainoata parhainta biisiä. Ei, se on ihan mahdottomuus minulle. Ja jos sattuisin valitsemaankin jonkin, niin kuitenkin hetken kuluttua päähäni tulisi kymmenittäin muita hienoja biisejä mieleen, ja sitten tuntuisi, että laiminlyön niiden muiden upeuden, jos vain yhden nostan jalustalle. Jotenkin kaihdan tuota tunnetta kuin ruttoa. Et näillä perustein muutin vähän kysymystä.

Elikkä nyt siis mennään viime hetken näppintuntumalla ja tämä on todella helppo vastaus:

The Chemical Brothers: Don't Think

Järjettömän hyvä mielenkohottja biisi! On tää aika eeppinen omallalaillaan ja tanssijalka vipattaa joka kerta, hyvä energinen olo senkuin valtaa mielen! En koskaan ole bändiä kuunnellut/diggaillut sen enempiä. En edes tunne heidän tuotannostaan muuta kuin muutaman biisin, joita mm Voicekin joskus tykkäsi raiskata taannoin. Ja se, miten biisin löysin oli puolivahinko (Kiitos #TheStoryn) Hyvä jyske ja fiilis biisissä eikä se pysy paikallaan kokoaikaa, vaan muttuuu hiljalleen hienosti kasassa pysyen ja etenee. Kohta 5:34 ja varsinkin 6:10 - eteenpäin on kuitenkin sellainen osa biisistä mitä tunnun odottavan koko ajan. Se on biisin huippu = finaali johonka koko biisi olisi tavallaan tähdännyt kokoajan. Sekin saisi olla mielestäni pidempi. Ja voin sieluni silmin kuvitella, kuinka esim hienoisessa humalassa, hyvän äänentoistolaitteen keran, tuossa kohdan alkaisin tanssimaan itseni ekstaasiin. "Don't think, just let it flow" taitavat olla ainoat sanat mitä biisissä sanotaan, ja juuri sellaisen fiiliksen tästä saakin. Eli biisi tekee kuunteliallensa sen mitä tässä ajavat takaakin, just great!  Eli siis lähestulkoon instrumentaalinen biisi kyseessä. Ja suurin osa kaikkien aikojen parhaimmista tanssibiiseistä ovat juuri instrumentaali biisejä!

 Suosittelen mielelläni kuuntelemaan, jos haluaa kuulla vähän ehkä erityyppistä jytinä-tanssi-eloctronica-jumputus musiikkia ja ehkä avartamaan vähän ajatuksia sen myötä. (No onneks olen hyvä kuvailemaan, lol :D)