I'm the happiest person in the world!

VIIMEINKIN päätin tehdä tälläisen lyhyen/pitkän kertauksen kaikista iha MIELETTÖMISTÄ asioista jotka ovat tapahtuneet tälläviikolla! Siis aivan käsittämätön viikko takana, sillä isoja mielettömiä ja yllätykselillisiä uutisia valui pitkin viikkoja verkkokalvolleni ja sai aikaan mahdottoman isoja onnelisuuspurkauksia! Aloitetaanpa ihan järjestyksessä selamaan miun uutisia.

Eli heti maanantaina tippui jokin iso pommi suoraan naamani eteen kun olin tullut töistä rättiväsyneenä kotia. Istuin koneelle ja huomasin ensimmäisen Facebook päivityksen Hurts bändiltä. Ja mitä minä NÄINKÄÄN. Minun ottaman kuvan Hurtsin Helsingin Jäähallin keikalta viikko takaperin Theo Hutchraftin linkkaamana! asdfasfasdfg EI LUOJA miten tälläistä voi tapahtua!? Antakees miun vielä selittää. Theo ei koskaan linkkaa fanien kuvia, ei ainakaan Twitteriin johonka hän myös laittoi tuon samaisen minun ottaman kuvani. Hän laittaa erityisesti twitteriin aina omia kuvia maailmalta kun ovat kiertueella, ei koskaan_ kenenkään muiden. Shokki oli siis aivan hienoisen iso ja voin sanoa että kyllä mie taisin vähä kiljuakkin, kun puhtaasti SÄIKÄHIN tätä kaikkea aivna julmetusti. Ja näin fanina tälläiset merkitsee tosi paljon, ja tälläistä asiaa on aivan turha sen tarkemmin selittää ihmisille joilla ei ole suurta intohimoa jotain bändiä kohtaan jotenka sen enempää en ala kuvailemaan fiiliksiäni. Olen jotenkin otettu kun ei se kuva edes ollut mitenkään hieno vaikka hyvin tilanteen kuvaan sainkin vangittua ja ehkä se sitten ratkaisi koko pelin :) Ja tässä kuva otettu koneesta sekä twitter et FB päivityksestä <3 Kuten otsikosta voi päätellä I'm the happiest person in the world ja siltä se tuntuikin ja tuntuu edelleen mikä on ihana tunne. Toivon vain ettei kyseinen herra löytänyt minun Tumblriani ihan vain omaa mielentervyttänsä ajatellen. Ei luoja. We're so screwed!

Sitten vielä samaisena jo vitun iloisena maanantaina abou 15min tämän jälkeen luin toisen tilapäivityksen ja selvisi että Nightwish julkaisi suomenkirteu päivänsä! SIIS MITÄ!? Ei voisi parempi onni osua kohdalle ja seurauksena lisää kiljumista. Fanityttöilylle ei voinut mitää ja Katin henkinen ikä tipahti sinne 11.v luokkaan taas aika urakalla. But I ain't gonna give fuck.. so. :D Ja siis Jyväskylään ovat tulossa ja se on varmasti meno sinne sitten! mahdollisesti matka käy myös Helsinkiin ja Tampereelle, ainakin edes toiseen noista. Tulisi aivan helvetin eeppinen keikkaputki, koska kaikki nuo kolme keikkaa ovat peräkkäisinä päivinä to-pe-la! Olen aina haaveillut tälläisestä putkesta ja nytkun on viimeinkin täysi-ikäinen näin Nightwish keikkoja katsellessa niin toteutuskin on hyvin helposti iha mahdollinen! <3 Lössi kasaan ja sitten jostain vielä auto alle niin voin sanoa että Katilta pamahtaa aivot. Tätä on niin odotettu. NW:n sinkkuki pärähtää soimaan Marraskuun alussa ja Marraskuun vika päivä levy olisi kanssa kourassa = Down to the rabbit hole...

Sitten vuorossa tiistai ja vähän tälläinen hillitympi ilmoitus mutta iha outoa. Outoa indeed. Sain siis kymmeniä kertoja kuulla Galleriassa/Twitterissä/ Tumblrissa samanpäivän aikana että 

"hei se olet sinä sieltä sivustolta" tai että  "Hei huomasitko theo linkkas sun kuvan!" ...

"Hei oonki seuraillut sua jo ties kuinka paljo, ihana blogi" .....ja lisää vain.... 

"Hei linkkasin sun blogin demiin, ja hei hienoa toi sun kuva juttu minkä Theo linkkas" ...ja jatkuu... 

" hei oot se galleriasta ja olitki tossa jonossa meidän takana muistan sut. "...ja... 

"Joo luinki koko Tumblr meni sekaisin siitä Theon linkkaamasta kuvasta, iha hullun hienoa" 

^^ SIIS MITÄ? Tuntu et tää on jo vähä liikaa johonki helveitn demin linkattuna ja kaikki tuntee mut. Mikä "fame" musta nyt tuli si ykskaks, häh!? :O Vähä pelottavaa vaikka samalla onha se tosi kiva että lukioita on tullut 2 viikon aika 50 kpl iha tuosta noin vain! Wow iha vitu härö fiilis tuli vain tästä kaikesta. *hides*

Ja viimeiseksi sitten tuossa eilen kuulin että Emilie Autumn tulee vihdoin ja viimein takas suomeen ensi Huhtikussa ja vieläpä KAHDELLE keikalle <3 Minä en onnelisempi voisi olla. Mulla on musiikissa sellainen pyhä kolminaisuus = Hurts, Nightwish ja Emilie Autumn ja nuita ei rökitä kukaan. Ei ainakaan tällähetkellä näe että mikään voisi tuon ylittää, mutta elämä osaa aina yllättää. Mutta anyway. Nämä kolme ovat olleet mun elämässä todella suuressa merkityksessä ettei sanat riitä. Nightwish oli se miun ensimmäinen ja sitämyöten rakkain yli viisi vuotta rinnalla ollut bändi joka teki miusta vähä enemmän ihmisen, tosin ehkä hullunkin. Ilman heitä en olisi tosiaakaan tälläinen ihminen kuin nyt olen. Sitten Hurts ja Emilie tosi paljo samalla linjalla ovat nostaneet mut pohjamudista pois ja olleet se henkinen tuki josta sain sitä kuuluisaa empatiaa, hyväksyntää. Tunnetta että I'm not alone with this. Hirveetä kliseepaskaa tiedän ja inhoan puhua tälläsiä asioita koska nekuulostavat aina yhtä kornilta. Mutta that's the most ultimate truth näin kuitenkin näin rakkaat lukiani :)

Vip lippujakin tulee myyntiin tulevana keskiviikkona ja tarkoitus olisi ehdottomasti saada moinen lippu keinolla millä hyvänsä! Tahdon tavata tämän neidon ja jos oikeasti hintaan sisältyy vielä että saa hänen kirjansakkin vielä niin voin sanoa ett mikätahansa bussi/lentokone maantiejyrä voi mielihyvin ajaa päälleni kirjan luettuani koska sitten voin kuolla onnelisena. Ihan oikeasti. Olen tuonkin kirjan halunnut jo monta vuotta mutta ei sitä oleviitsinyt miljoonia pulittaa että se Amerikasta tänne Suomeen rantautuisi postitse. Tulee aivan unohtumaton viikonloppu kerä Rosman ja monien muiden tuttujen kanssa nuilla keikoilla. Ihmettelen edelleen mite niin moni joka kuuntelee Nightwishia tykkää Emiliestä. Tuntuu et todellamoni tykkää. Weird tää on iha sama juttu kun kaikki jotka tykkää Hurtsistä ovat hulluja 30 Seconds To Mars faneja. Kyllä kuulitte oikein eikä musiikillisesti ole niillä mitään yhteistä. Elämä osaa yllättää sen olen todennut. You never know.

Tälläinen tämä minun postaus nyt olisi. Monta pientä ja ehkä turhaakin aihetta olisi mielessä ja saa nähdä miten saan niistä kerrottua tänne ja kuinka pian kun työviikko se tuossa alkaapi huomenna taas, Plääh. Mutta siihen asti heihei vaihteeksi ja toivottavasti piditte tästä miun lässynlässyn ihkutuspostauksestani ja arvostan sitä enemmä ko osaatte arvatakkaan jos luitte tämän loppuun! Minäkun olen hyvä aina jauhamaan jos minkänäköistä paskaa :D

Just another happy Sunday

Sain tuossa eilen tekstiviestin Citymarketin johtajalta ja pyysi minut haastatteluun huomiseksi. :O Olin onnesta soikea ja vähän hämmentynyt, sillä juuri viikko sitten kerrottiin, että en pääsekkään vielä haastatteluun, sillä heidän kaikki harjoitteliat päättivät jatkaa sopimuksiaan. No toisin kävi ja jokin paikka aukesi ja tänään tulin haastattelusta, kourassa heti työsopimus paperit täytettynä! Se olis seuraavat 3kk Palokan Cittaris. Olen ehkä hieman onnellinen koska kotona istumine jo näin pitkään on ollut iha järkyttävä vitutuksen aihe. Toisaalta kuten aina varmaan, olen aivan paskan jäykkänä myös tästä työstä, et miten tuun pärjää ja suoraa 3kk soppari. Toivotaan oikeasti että siel tulee olee iha kivaa, koska muute voi olla vittumaiset 3kk eikä viitti sopimustakaa perua lainkaa koska tartten kokemusta. Huuhhuhh.... ei kai tässä voi kun ootta ja katsoa mitne käy...

Koska olen pr00 kuvajaa ja oli tylsää tänään niin tässä tosi hienolla rakaisella, vinolla, sumuisella teinipeilillä varustettu paska kuva, joka oli muuten iha ihka ensimmäinen kerta :O Not kidding. 

Si vähä pärstälukemaa

Ja lopuksi kävin Kaupasta ostamassa uusimman Demin ja sieltä löytyi tälleinen kiva paperihässäkkä miun seinää koristaa ;)) Kohtakohta 20 päivää <3

Jos sitä illasta tuijottelisi joitakin leffoja, kerranki hyllyssäni odottaa muutama leffa joita en ole vielä saanut aikaisekseni katsottua vaikka ovat lojuneet siellä yllättävän kauan! :O Tähän loppuun si muutaman biisi, koska nämä ovat vain parhautta tällähetkellä!

Obsessed by Movies

Kuten otsikosta voi päätellä niin joku on käynyt taas Anttilassa ostoksilla. Hmm ja jälleen kerran sitä ennen kävin työkkärin penkillä istuu hurjat 3 minuuttia joka oli varsin syventävä kerrassaa. Joku voisi mulle pistää jonkun porttikiellon topteniin. Tai ainakin jonkun rajan, että kui monta leffaa saan ostaa vaikkapa kuukauden aikana. Nytkin kesän aikana olen ostanut 20 leffaa... No minkäs intohimoilleen voi. Jotkut ostaa kenkiä, minä ostan leffoja ja elän elämäni onnelisena makkarana sohvanperukoilla löhöillen. The end :D

Näistäkin leffoista jälkikäteen kun ne olen jo katsonut niin kaksi olisi voinut jäädä hyvin hyllyyn. Joskus jos raaskin niin voisi alkaa myymään halvalla noita mitä ei tule katsottua. Siinä mielessä luojan _kiitos olen kriittinen leffan ostaja niin ei tule melkei koskaan täyttä hutia jonkun leffan suhteen = Putkikatseinen kusipää kuittaa!

Beetlejuice - Sleepy Hollow - Fear and Loathing in Las Vegas

Burton & Johnny kokoelmat kasvoivat taas kahdella :D tykkään! Sleepy Hollowta on metsästetty ties kuinka monta vuotta ja koskaa ei ole minun silmiin osunut. ja kaksi muuta löydöstä olivat puhtaita vahinkoja. <3

King Kong - Donnie Darko - Vain Koiraihmisille - Bangkok Dangerous

Koska King Kong on vain <3 Ja Donnie Darkoa en olisi koskaa kuvitellut näkeväni iha hyllyssä :O öh mut viimeinpä seki plakkarissa. Kaksi alimmaista tuli ostettua jossain ihme "haluan lisää" höyryissä ja olivat aika kehnoja. Bangkok nyt vielä meni koska toimintaleffat uppoo melkei aina. :)

Ja sitten vielä juuri tässä pari sekunttia sitten sain uuden puhelimen. Edellisestä meni näyttö iha pimeeksi, muuten toimii ja on sen verta vanha malli et sitä ei kannata korjata lainkaa vaa suoraa heittää veslintua silläkin.

En kaipaa mitään yyberkallista, enkä sellaista olisi saanutkaan kun porukat tämän mulle ostivat. taisi vaivaiset 50 euroo maksaa kun oli tarjous (oikeasti sen 80 euroo ja joissakin maksaa vielä 120 euroo mikä on jo iha liikaa kun on vielä vanha malli kyseessä) kunha non soitin ja kivannäköinen niin si olen minä tyytyväinen. Ainut koetus on se et kuinka sujuu tekstaaminen ko kosketusnäyttö on kyseessä (ekaa kertaa käytän) No siihenki si kai oppii ei siinä muu auta :)

Ja sitten viimeiseksi mutta ei _todellakaan vähäsiseksi mulle ilmestyi tälläinen lifesaver viimeviikon aikana piristämään eläämääni... Ja pyöreät 50 päivää enään tuohonkin keikkaan. Jestas tää aika taas vain valuu ja valuu, valuu... What. is. air!? Aaaaah AMEN to that! en edes odota lainkaa... 8))

Are you looking for happiness?
Are you looking for something better?
Do you ever feel emptiness?
Are you scared it's gonna last forever?
Don't give it away, don't give it away

Everything is Hurts and nothing hurts

Hurts @ Helsingin Jäähalli 15.10.2011

Eilisillasta asti energiataso on ollut suhteellisen järjetöntä ja en tiedä vieläkään miten päin oikein olisin. Tätä se taas teettää kun joku random keikka julkaistiin joltai vielä enemmän randomilta bändiltä. Holyshit oikeasti, ja jälleen kerran. Hoen ja hoen samaa kokoajan mutta 4 keikka 14 kuukauden sisällä. USKOMATONTA kun muiden lempibändit vierailevat ehkä hyvällä lykyllä 1-2 kertaa viidessa vuodessa! Sori mut kannattais tässä tapauksessa tykätä näistä herroista ;)

Anyways tarkoitus ei ollut tulla leveilemään (tai ehkä pikkasen) mutta joooooooooo. Ja blogini on elänyt hieman kuivaa kautta tässä ei yksinkertaisesti ole mitään asiaa. Jee ostin pari leffaa tuossa jokunen viikko sitte, ei jaksa kuvia laittaa eieivain jaksa. Eikä vanhaan oikeein ole järkeä palata. Jäi se Hurts postauski tekemättä, mutta ehkä hyvä näin!


Ja tällee randomisti Mr. Richard Knightin nimmari Ruissista, kun en muute mitään postausta tee, edelleenkään

Ja hei voisin sittenkin toisen randomin tähä laittaa = Sussun antama synttäri lahja joka siis oli *jännitysrummut* Hurtsin kuvalla varustettu tyynyliina + toisella puolella oli logo/tekstiä. Kuvat otin  keskellä yötä kuten laadusta näkee. :S

^^ Toi kuva on kankaassa tosi tarkka eikä lainkaa harmaa. Syy olen vain minä :D

Miun yhdet lempilyriikat. Sussu osas valita taas :P

Sitten suosittelen Ihan teille jotka ette usko että Theo "Hutchie" Hutchcraft (Derpcraft) osaa nauraa, tai muuten vain olla hurmaava, hauska.. oikeastaan _tyhmä, diiva ja ääliö ihminen niin tässä teille pieni video. ;D

Totaali naamanrepeämiskohdat (1:35 -->) parhaat erityisesti 1:44 ja 4:35 ja periaatteessa kaikki pätkät jotka olivat tosta yhestä ja samasta ohjelmapätkästä otettuja xDDD 

On a bridge across the severn on a Saturday night

Tässä tälläinen pikku tarina. En oo koskaa aiemmin kirjoittanut mitään tälläistä, en edes suomeksi. Mutta jo inspiraatio iski kerranki ja tässä se olis:

She put on her new silky black lace dress. Perfect cut, simple but cute peace of fabric against her white pale skin made her look even more vulnerable that she already was -in a good way. She had black stockings on which darken her legs just slightly, beautifully and elegantly. She had her first ever pair of black high-heel shoes with 12cm heel. She would be shit-scared of falling and get embarrassed herself by now, but she was prepared by using the shoes two months before every night at home. To get used to them, walking around with them, to make them fully fit to her foot so she would now; today walk proudly like one of the supermodels

She looked gorgeous and she had some of her brown hair on topknot and some of them hanging on the sides little bit curled that just slightly touched her collarbones. A golden cross necklace on her neck that she got from her mom when she turned fifteen. She felt like every piece of accessories were important 'cause even just one "wrong" choice would make her look totally different. She was feeling sentimental and every single feeling on her head was multiple. Everything did care and had such weight on it. But not a bad way. She was ready for her big night and she was happy. Everything had started just fine and it made her feel less nervous. Just little add of red lipstick and some dark eye shadow around her shining blue eyes finished her look. 'Dressing smartly will make you feel proud about yourself, despite the fact that you had nothing to be proud of ' -like they had always said. She hoped that she was prove of that and tonight she was hoping that those someones were seeing that too. She took one last look into the mirror checking herself for the last time. 'This is now or never, I've got nothing to lose.' She said to herself in her mind and then smiled to the reflection and left out of her hotel room.

On her way to the venue, her confidence was shaken little bit. She bit her words and look herself once in a while through the class windows that she was passing by. 'clear your mind Susie for fuck sakes! you know what i mean... relax.' She stopped in the middle of the street and closed her eyes and took three deep breaths until she finally open them, starting to walk again. Her worried thoughts has now almost all of them thrown out from her head. She takes her cellphone from her handbag and start to text, just to distract herself a little so she wouldn't think anymore.

She has always been insecure, but still she has some hidden confidence deep inside. She is normal, beautiful girl from a tiny village. She is clever, strong, funny, kind and lovable person. She had all the good qualities that the girl from the next door has. Now she was in London city trying to do almost the impossible. This night is maybe her only change, everything in her life was pointing at to this moment. She over dramatize some of her thoughts but she was deadly serious about this. She is now trying her hardest for once in her life. ' I can do this, I' can be proud of myself just  for being here now.' She kept thinking. And that was true. After 6 months of waiting and rehearse. She had cried & screamed, thrown furniture's against the wall in the middle of night, stressed about little details, had sleepless nights, being angry to herself lots of time. But mostly this journey has been best time of her life. And she now know's that, and it feels good to know. She hasn't never been this devoted in her life. She has learn to be patient, discipline, to trust her own talents and that everyone can do whatever the fuck, if you want it enough. And mostly to never give up... and know... she finally knows what she wants.

Now only one block left and then one turn to the right and then she is finally at the dancing studio called Verona. Of course the guys has picked this place, which was an beautiful idea. That thought made her feel warm inside and she smiled on herself all the way to the end of the street. One last turn and now Susie finally sees the big black and white sign with big letters on it against the tiled wall. Beneath that dancing studio sign  there is two big white printed papers and she could guess from a far that what there would be reading. She plays one last song of her Ipod before she had to go in. She slows her walking and take her time that she still has left...

'Verona, oo oooh, from the first time that I saw you. Verona I knew, that tomorrow would be different.'

She is now only few steps away from the door and she pauses her music and stops right at the door. She knows the steps, She has watched the music video hundreds of times and she couldn't forget anything, it was printed in her head. She was nervous, but she was sure. She couldn't be more prepared. She wanted to become on of the dancer on their European tour so badly. And this was her only opportunity. She could now read the text of the two papers and it says exactly the same as she thought it would. Without hesitation she opens the door and step in. 'This is now or never, I've got nothing to lose."

Signs: -HURTS, AUDITION 18.00PM, SECOND FLOOR-  -->

--

Koska inspiraatio iski kerrankin. Huomaatte mistä inrpiraationi vetäisin ja mistä bändistä, minkäs teet. :D Mutta tässä on tulos. Itsestäni se on iha ok, ainakin nyt, en tiedä nukutun yön jälkeen mitä mieltä olen ehkä aamulla. Mut kertokee. parannettavaa, täyttä paskaa, iha hyvä!? mitä mitä mitä? tell me. Ja tiedän siinä on tuhat virhettä, en osaaa englantia ja tiedän sen. En vaivautunut edes tarkistamaan virheitä, anteeksi. :D ja siis kaikki, vaikka te randomitki jos satutte silmäilee niin kommenttia nyt heti. :))

30 Songs 30 Days = Day 19

Kuten otsikosta voi päätellä tulin alunperin laittamaan biisi valintani mutta nyt tähän alkuun voisin sepostaa lhyesti muita kuulumisiani. Ja anteeksi tämä kolmen viikon hiljaisuus (taino se tuskin ketää haittaa) mutta energiaa eikä aikaa ole herunut blogin ylläpitämiseen lainkaan. Töistä tullessa olen usein tosi väsynyt vaikka jalkakipu onkin hellittänyt, mutta nyt vaivaa migreeni useaan otteeseen. Kolme kertaa sellainenkin ollut viikon sisällä mikä on ennenkuulumatonta. Syynä varmaa tämä äkillinen kuumuus, vaikka vettä olen litkinyt ämpäri kaupalla ja kaikkea estääkseni tuota. No jos tämä tästä. Kassalle olen päässyt viimein tuossa viime viikolla jo ja hyvinhän se sujuu vaikka viime perjantai olikin katarstrofi nimimerkillä vittumaiset asiakkaat. Se oli sitten puolen tunnin härdelli kauheineen valituksineen, korvaus vaatimuksineen ja myymäläpäälikön kutsuminen paikalle viel siihen päälle. No se siitä

Niii ja että viikon päästä on sitten Linkin Parkin keikka viimein! Holy shit oikeasti. En tajua tätä siltikää vaikka kyl se vähä alkaa kutkuttamaan kun pitää oikeasti alkaa suunnittelemaan asioita. Joo jonottamaan ollaan menossa ja sillein :)) Keikan jälkee pitäis viel kyetä vikaksi päiväksi töihin hahaha saa nähdä mitä siitäkin tulee. Joistakin rannekkeista on puhuttu, että ihmiset jotka tulevat ensimmäisinä paikalle saavat sellaisen ja voivat site olla vaikka jonottamatta ja pääsevät silti eturiviin muita aiemmin. Oijoijoi kelpaa niin. Siksi tässä ollaankin suunniteltu, että mennää niitä havittelee vaikka en oleta mitään. Jonotuskielto kappas perkele ja aamu ysiltä saa vasta mennä jonottaa. Mennää puol ysiks sinne jo kyttäilee ei siin mitää :D

Noniin se siitä. Ei mulla sit muuta sen kiinnostavaa tässä olekkaan. Nyt sitten päivän biisi valinnan kimppuun

Day 19 - a song from your favorite album 

 Tää tuskin yllättää ketään, enkä tiedä onko se nyt enää niin hyvä asia, kun on itsestään selvyys, liikaa mainostettu asia jo (joka on musta niin raivostuttavaa toisinaan, mutta omapaha on vikani, ei voi tässä muita syytellä :'D )

Hurts - Happiness = The Water

Levyn viimeisin biisi (jos piilo biisi Veronaa ei lasketa) ja levyn hiljaisin ja yksinkertaisin veisu. Mielestäni eräs parhain koko levyltä (niinkuin ne kaikki :D) mutta mulla on 5 biisiä mitkä voin nostaa levyltä esille vähä ylemmäs muita ja tää on yks niistä. Ainut biisi jota ei livenä soiteta koskaan, paitsi tuossa toissapäivänä Rock Am Ringissä heidän viulistit + muu bändi veisusivat melodiaa minuutinverran, vähän kuin introna Confide In Me:lle. Voi herranjumala kyllä kelpaa minulle. Tuo sama poppoo muutenkin pakko tulla Ruissiinkin. En ala muuten, sillä heidän show on harpannu ison askeleen taas spektaakkelimaiseen suuntaan. niillä on se 10-12 ihmistä lavalla nykyään viiden sijasta. pari viulisti ja sellon soittajaa, basisti ja toinen kitaristi (Adam on se toinen yhden biisin verran, kun soittaa kitaraa) ja sitte vielä 2 Wonderful Life videon tanssiaa parissa biisissä esim Better Than Love ballerina vehkeet päällä.  biisejä on muovattu lisä instrumenttejen vuoksi ja kuulostaa vieläkin upemmalta. Nii ja se basisti. oikeasti voi sitä jytinää ja riffittelyä 0_o. ihan oikeasti eräskin biisi kuulosti jo ihan METALLILTA ihan _oikeasti. Olen vähän äimänä vieläki, not that I would mind ;;DD

Ja anteeksi eksyin taas aiheesta ja kaikkia kiinnosti. Mutta tämä biisin sanat on tehty 20 minuutissa ja yksinkertaiset ovat, mutta niin kannattava vahva tarina ja vertauskuva et tuskin jättää ketää kylmäks. Ainut biisi jossa ei ole mitään elektronisia soittimia. Vain pianoa ja viulua ja sen sellaista <3

Saa nähdä nytten miten pystyn päivittelemään blogia, edelleen tuntuu ettei aika riitä, vuorokaudessa pitäisi niin olla enemmän tunteja. Aina kun tulee töistä niin ei kerkeä tehdä sitä kaikkea mitä haluaisi. No kuten sanottua keikka ensiviikolla siitä varmaan lätinää tulee ja kuvia jos ollaan kannattavalla kuvausetäisydellä eikä kamera vittuile pahasti. :)

30 Songs 30 Days = Day 18

Day 18 - a song that you wish you heard on the radio

Aiemmassa oikeasti kysyttiin että minkä biisin kuulet radiosta usein. Siihen en osannu vastata sen koommin kun en kuuntele, mutta tän päivän otsake onkin sitten aivan eri juttu. Tähän tulee nyt kaksi vastausta koska jo toinen näistä päätyi ainakin Voice teeveeseen ihan hetki sitten. ja toinen on vielä sellainen minkä toivon kuulevani radiosta joskus, vaikka vastaus onkin varmaan epämääräinen ja täynnä ristiriitaisuuksia:

Clare Maguire - The Shield And The Sword

Olen rakastunut tähä naiseen ja sen musiikkiin, ääneen ja karismaan! What a woman. ♥ Koin ensimmäisen fanityttöily kohtauksen Claren osalta tuossa kuukausi sitten, kun Claren - Last Dance biisi ja video napsahti soimaan voicelta. Sain lähestulkoon kirjaimellisesti slaagin kun en voinut uskoa silmiäni. Voi sitä onnesta huudon määrää. Oikeasti kiljuin kuin... no fanityttö kertoo kaiken. :'D Olen vieläkin vähä ällikällä lyöty, vaikkei sen takia etteikö hänen laulunsa olisi jossian vaiheessa tullut Suomen radio aalloille, muttakun Clare on niin UUSI artisti vielä ja vasta kotimaassa Briteissäki kaikki oli viel hetki sitte alkutekiöissä.  Ja ajattelin et ei nyt kukaa ala sitä kuitenkaa koskaa Suomessa soittamaan, ku ei ne tajua hyvän päälle. Onneks kävi toisin. Ja itse kuulin ekan kerran Claren biisin Ain't Nobody ja se tapahtui jo viime _lokakuussa ennenkuin kukaan_ Suomessa tunsi häntä, voin melkein pistää pääni pantiksi laittaa tuosta vaikka itsekeskeiseltä kuulostaakin :')) Rakastuin oitis ja tubesta löytyi tasan 4 biisiä häneltä joita huudatin tässä koko talven. Sitten depyytti Light After Dark ilmestyi Helmikuun lopussa ja sitten sain vähän lisää biisejä kuunneltavaks eikä tarvinnut pettyä. Niin reipasta, mutta sopivasti rauhallista uutta pop musiikkia dramaattisen voimakkaalla kauniilla naisäänellä kuorrutettuna. Me loves.♥ Parhain levy tähän mennessä tältävuodelta aivan selkeesti. En mie tiiä. Ääää päivä päivältä vain tää nainen tekee mut iloisemmaks ja päivä päivältä musta tulee isompi fani. Sitkun tulis vielä suomeen ni omg. Kyllähä Clare ruotsissa pyörähti kun Hurtsiä lämppäs. ja tästä voi päätellä että Hurtsin poikien kautta löysin Claren, he ovat hehkuttaneet häntä aivan alusta asti ja itse kiinnostuin tsekkaamaan mitä kyseinen naine todella on ja.... Niin loppu onkin historiaa. Oivoi voisin jatkaa ikuisuuksiin. Ja jos luet tätä nytten niiin anteeksi, innostuin taas vähäsen :D Yllä oleva biisi on aivan täyttä rautaa, please tsekatkaa video. Okei ei sitten. :'D Sitten seuraava biisi ja artisti --> 

Emilie Autumn - Opheliac

Kuten yllä puhin tähän saattaa tulla ristiriitaisia asioita. Se että mitä toivon tosiaan että kyseistä neitiä soisi radioissa olisi aivan helvetin hienoa, koska silloin muutkin ihmiset näkisivät kaiken sen hienouden omaperäisyyden ja taidon, puhumattakaa Emilien koukuttavuuden josta ei hevillä pääse irti kun kerran ihastut! Mutta sitten kuitenki ahidistaa aivan liikaa ajatus että emilietä kuulisi kaikki ja joka ikine ipana ja pikkuneit or whateverit alkaisivat ihkuttaa tätä ottaisi päähän. Hirveän kliseistä puhetta mut jotenki se vain ahistaa. Enhä mä tiedä onko Emiliellä jo sellasia, varmaan on mutta se että se olisi kaikkien SAATAVILLA helposti jos pyörisi radiossa olisi kauhea tunne. Emt.  Jotenki se kaikki hienous ja taika katoais jonnekkin, vai onko tää vain paskaa ja musta vain ajatus tuntuu tuolta. Who knows. Mutta niin. Jotenki se ajatus että suomalaiset muutki ihastuis Emilieen ni sais mut tuntemaan suurta ylpeyttä ja kyllä se mieltä hivelis kun muutkin tajuaisivat mistä Emiliestä on oikein oikeasti kyse! ♥

Sitten sellainen info vain että eilen siis aloitin viimein kuukauden kestävän harjoitteluni Jyväskeskuksen Kappahlissa. Onha siellä iha jees, kuvittelin paljon paljon pahempaa. Mutta ehkä se sitten muuttuukin häpeäks ja painajaiseksi viimeistään kun mulle opetetaan ekan kerran kassan käyttöä yms. Oh shit, tuun feilaa. Inhottaa olla toope, vaikka vaan olen harjoittelia mutta olen liiankin sitä sorttia että jos en opi/osaa heti niin käy vituttaa ja si olen vähä ankara itselleni kun "muut olisivat hoitaneet tän kunnialla" toisin kuin minä -.- Mieleni on nyt tälläinen, mutta silti mua ahdistaa ja odottelen paniikilla ensi viikkoa. Näin se vain on. Suorituspaineet. Niin sitä se tosiaa on, indeed. -.- No mut ei siit enempää

 Enkä tiedä mikä himo tuli laittaa vain hyvin randomisti Adamista kuva tähän loppuun. Mutta onpahan helvetin hyvä taustakuva ja kuola sen kuin valuu. Marry me, please ♥ Olen muutenkin dumpannut Theon aikalailla tässä en mie tiiä mite se voi olla edes mahdollista mutta jotenki Mr. A on vallannut pääni, totaalisesti. Grrr. Ja 45 päivää Ruisrockiin ja tämäki herra Theoineen ovat lavalla taas meikän nenän edessä. Aaa kaamea ikävä! Aika menny taas niin nopeasti, mikä on vain hyvä juttu. Pian pian piaaaan aaaah ♥

Jellonaaat

Loistavaakin loistavampi fiilis on nyt matsin jälkeen, vaikka kiljuin vähää väliä silkasta paniikista näin ensimmäisessä erässä. Sitten Granlundin ilmiömäinen maali helpotti _kummasti :'DD Holyshit mikä matsi! Nyt on ääni paskana ja talo raikui, tämä on se paras asia lätkässä, se HUUTAMINEN ja iloitseminen menestyksestä kotisohvalla perheen voimin! Tämä päivä muutenkin on ollut todella ilontäytteinen eikä perjantai kolmannestatoista päivästä ja sen epäonnesta ollut tietoakaan! 

Sitten minä tosiaan tuossa eilen sain viimeinkin tiedon siitä, että olen saanut harjoittelu paikan Kapphl:ista! Toinen helvetin hieno asia. Valinta kesti kauan ja olin jo aivan varma, ettei mua sinne valita mutta onneksi näin ei sitten käynyt. Siellä sitten olisin ainakin kuukauden ja kesäksikin on muita harjoittelupaikkoja tiedossa ja Kati on sitten kohta viiimeinkin vittu RAHOISSA!!! BUUJEEAAAH

http://www.youtube.com/watch?v=xGnJ8dGn1yY&feature=related

Tässä sitten piristysruiske varsinainen MONSTERI viikonloppu biisi, Hurtsin remix miss Gagan Judaksesta! Täyttä rautaa, jätkät saivat jopa iloista ja energistä Gagan biisiä muutettua hieman tummanpuhuvaan suuntaan ja rytmin vaihdoskin oli virkistävä ja soundeja tuli poistettua ja lisättyä heidän oman maun mukaa. Me likes. Ja näin sanon vielä nyttenkin, että remix on aina remix ja sitä ei _koskaan pitäisi verratta alkuperäiseen suoranaisesti. Remixeistä pitäisi löytää ja kuunnella sitä soundia enemmä ja miettiä enempi miksi tää ratkaisu on tehty, miettimättä sen kummemin alkuperäistä ja nauttia siitä menosta mikä remixiin on luotu. Olen muutenkin viime aikoina alkanut tsekkailee paljon erinlaisia Remixejä ja tunnustan että taidan olla aivan niiden pauloissa. Tubekin pullollaan eri mixejä eri artistien ja bändien biiseistä, että sieltä löytyy kaikille varmaan mieleinen! 

Mutta nyt HYVÄÄ VIIKONLOPPUA KAIKILLE ja kaikki katsokaa lauantaina Euroviisut ja sunnuntaina sitten kotisohvalle koko Suomi katsomaan matsia! <3

30 Songs 30 Days = Day 11

Day 11 - a song from your favorite band

Varmaan kamalan vaikea ihmisten arvata, mitä mie lätkäsen tähän tänään. :D Ja kyllä, se on sijalla yksi ollut hyvän aikaa. Ainakin toistaiseksi. Eikai sitä viitsi ihan täyttä alkaa vielä huutelemaan ja uhoamaan, että tämä on peitonnut Nw:n lopullisesti, vaikka itsestä hetkittin niin tuntuu. Toisina hetkinä taas ei. Vaikeata alkaa sanomana mitään, katsellaan Nw:n uuden levyntulon jälkeen lisää miten on. Mutta näin väliaikaisesti ainakin ehdottomasti kyllä se on...

Hurts - Affair

Ei pääse yli eikä ympäri. Tämä taitaa olla heidän parhain biisi. There it is. Mä vihdoinkin osasin sanoa jonkun heidän tuotannostaan parhaimmaksi. Saavutus sinänsä, sillä joka biisille olen antanut lähestulkoon palan sielustani, ja saanut takaisin enemmän. Eikä kyseinen sydäntenmurskaaja ole edes levyllä, vaikka olisi sopinyt sinne enemmän, kuin paremmin. No tärkeintä on, että edes julkaisivat sen Wonderful Life sinkun b-puolena.

Mutta tästä päästäänkin siihen viimein myös, että MIKSI miksi juuri Hurts, ja mikä siinä niiden musassa sitten oikein on, joka vetää mua niin puoleeni. En kovin järkevää vastausta tähän osaa oikein antaa. Luin vanhaa galleria merkintää ja kerroin, että heidän musa oli kuin puuttuva pala, pala jota olisin etsinyt kauan tietämättäni ja viimein löytänytkin sen ja nyt olen täysi/koottu/valmis. Toi tuntuu edelleen niin todelta! Ja se on tuota täyttämisen tunnetta toteuttanut moninverroin enemmän, kuin tuolloin, jolloinka vasta heidän leyvä olin juuri alkanut vasta kuuntelemaaan. Heidän musiikki ja levy on täynnä vahvoja avoimia tunteita, kauniita melodioita ja sydäntä särkevää laulantaa joka on ajatonta. 

En mä vain voi kuin ihmetellä, nostaa hattua, ihailla ja arvostaa, sillä ihmiset HOI huomio, jätkät eivät olleet koskaan tehneet musiikkia ennenkuin tapasivat 5 vuotta sitten. Eivät koskaan aiemmin. Eivät osanneet soitta edes mitään instrumenttejä tai laulaa, lainkaan. Tää kuulostaa edellee kui tuhkimotarinalta miten kaikki alkoi. He tapasivat kolmen aikaa yöllä, humalassa baarin pihalla. Heidän kaverit tappelivat keskenään, ja he kaksi eivät ja päättivät tutustua ja puhua sen sijaa musiikista. Äärettömän avoin keskustelu, vaikkakin humalassa tuli tehtyä lupaus, että aletaan tekemään yhdessä musiikkia. Ja se piti.  Siitä alkoi armoton harjoittelu ja usko itseen, vaikka päätä tuli hakattua seinään usein, päivästä aina yömyöhään harjoittelua, että miten oikein tehdään biisejä. Yksinään eristäytyneenä kaikesta muusta maailmasta. Neljälläkymmenellä punalla viikossa 5 vuotta elämistä täysin rappiolla elivät molemmat eripuolilla Manchesterin kaupunkia. Ei ollut varaa edes matkustaa toisen luo. Mutta siltitoivo paremmasta huomisesta piti heidät liikkeellä. Sitten eka bändi pystyyn, tehtiin kaikki virheet mitä voi ja kahen vuode päästä haskat tiskiin. Ainakin melkein. Punkkari vaatteet vaihtui, päätös siitä, että kaikki tekstit/lyyrikat tuneet pitää tulla aitoina, sellaisinaan. Siitä se alkoia ja hiukset kammattiin taakse eikä katsottu enää taakse. Tulos Hurts ja Wonderful Life indeed.

Noin pähkinänkuoressa tarinaa.. Tää bändi on vain auttanut mut pois pikkuhiljaa tästä paskasta, missä olen tämän puoltoista vuotta vellonut. Nää ihmiset ja musiikki on saanut mut uskomaan itseeni, näkemään asioita, joita en ole koskaan ennen näkenyt, ymmärtänyt. Nää ihmiset ja musiikki sanoillansa ovat takoneet muhun paljon järkeä, toivoa ja uskallusta, mä en voi uskoakkaan kuinka koen maailman jo paljon paremmin nykyään. Heidän elämäntarinansakkin aina suoraan pohjalta menestykseen on 70% kuin suoraa omasta tilanteestani. Tää musiikki on ollut kuin mun mielikuvituksellinen olkapää johonka mä olen nojannut jo pidemmän aikaa. Vuoden vaihteen jälkeen, ennenkaikkea keikan jälkeen, ja sen jälkeen pari haastattelua ja pari levynkuuntelu kerran jälkeen pari isoa "ahaa" elämystä.... Ja tässä OLLAAN. Tässä ollaan nyt selittämässä viimevuotta, viimeisintä piemeää vuottani elämästäni jo hyvin toipuneena!  Jotenka mitä mä voin tähän vielä sanoa. Nyt ehkä näette tämän merkityksen mulle, mitä se todellisuudessa on ollut mulle. Hurts on mulle 2 mahtavaa, todella inspiroivaa ihmistä, täydellistä, lohduttavaa, vapauttavaa, silmiäavaavaa musiikkia ja ennenkaikkea minun pelastava enkelini näidne asioiden pohjalta ♥ :))

Ja tästä sitten head held FUCKING HIGH eteenpäin, hymy naamalla anteeksi pyytelemättä, itseen uskoen ja jatkaen niinkuin vanha, tosin paljoltin uusinkin Katin voimin. (kokoajan hymy naamalla tätäkin kirjoittanut) Vuosi sitten en olisi kuvitellut sanovani mitään näistä ääneen, koska en uskonut siihen lainkaan, näide sanojen sanominenki olisi ollut aivan liian pelottavaa, todeta se tilanne mikä se oli oli liian pelottava. Tässä sitä ollaan ja näillä mennään eteenpäin. 

" SUDDENLY MY EYES ARE OPEN EVERYTHING COMES INTO FOCUS "

30 Songs 30 Days = Day 06

Day 06 - a song that reminds of you of somewhere

Okei, nyt on todella vaikea. Pää lyö ihan tyhjää. Tottakai jostain biisitä tulee jonkun bändin keikka, missä olen joskus ollut. Enimmäksee sellaisia tulee mieleen ja ajattelen vain, että se on kauhean tylsä vastaus!! Ja ennenkaikkea kun tiedän, että huomisen kysymys koskisi "biisi joka muistuttaa sinua jostakin tapahtumasta." niin se tässä ärsyttää. Mutta tätä tässä päivän aikana olen pyöritellyt niin usein, että pakko siis varmaan valita tuollainen hetki,  kutienkin, kun muutakaan ei mieleen tullut. :( Mikä minnuu vaivaa. Yleensä moniin biiseihin löytyy paljonkin muistoja, kun on ollut jossain muualla. Oli se sitte vaikka kaukana kotoa, jossian muualla päin suomea tai iha naapurissa.

Hurts - Unspoken

Joka kerta, tässä kevään aikana, kun levyltä olen tätä biisiä kuunnellut niin tulee Hurtsin keikka mieleen Tammikuulta. Tämä on heidän aloitusbiisi, ja jotenkin se sinne takaraivoon jäi ja pinttyi. Vielä kun kyseinen biisi löytyy itselläni kuvattuna niin senkun virkistää mielikuvaa. Tästä biisistä saa niin pelottavan todellisen flashbackin, et ihokarvat nousee pystyy ja naamalle leviää pitkäkestoinen hymy. Hyvä etten vedet silmissä juuri nytkin muistele sitä hetkeä siellä eturivissä ja tämän biisin raikuessa. Muutoinkin ainut Hurts biisi jolla kesti muutenki aueta minulle todella kauan. Kaikkia biisejä rakastan levyltä, mikä sinänsä on jo saavutus, jota mikään bändi ei ole koskaan aiemmin tehnyt. Mutta se, että sä todella omaksut sen niin tapahtui juuri ennen keikkaa. What can I say. Lyriikat on todella kauniit, biisi on todella eeppinen, Theon ääni ja tulkinta, ah. ♥ Minun on hirveän vaikea kuvailla heidän musaa muutenkaan, nytkin oikein hirvittää kuinka kankealta tuo "kehuskelu" oikein kuulosti. No se siitä sitten, tehkää itse omat päätelmät :D

Pientä taistoa kävin tämän biisin ja Veronan välillä. Verona jäi varmaan kaikkien keikalla olioiden mieleen vähiintääkin jollainlailla, koska se on hiljaisin biisi, ja Richard lauloi oman osuutensa niin helvetin hyvin ja sai sellaiset kunnianosoitukset ettei mitään rajaa! (Richard on taustalaulaja muuten, mutta Veronassa hänellä on oma hetki, jossa hän saa laulaa biisin melkein kokonaan itse) Mutta Unspoken silti veti isomman korren koska niin elävää mielikuvaa ei ole mistään keikalta/biisistä jäänyt, kuin tästä. Voin jopa mieleeni palauttaa elävästi sen oman olotilani, minkä koin keikalla, voin kelata siihen hetkeen itseni, ja se on yhtä utopisen kuuloista kuin miltä tuntuukin. En voi käsittää miten voin niin elävästi elää sen hetken "uudelleen." Wau... I'll never know why :))

Hurts & Ruisrock

Minä osasin odotellakkin keikkaa.Vaikka en sitä ääneen uskaltanutkaan sanoa kauhean usein, ettei karvasta pettymystä tulisi. Uutta tuotantoakin herrat alkavat työstämään loppuvuodesta, jotenka festari oli siis päivänselvä. ELI olen aivan suunnattoman, valtavan, helvetin iloinen. Ei tätä sanat enää riitä kuvailemaan. Suoraan sanottuna kesä on vähintäääkin pelastettu ja _kruunattu tällä helmellä <3 Thanks Guys!

 Välillä toivon että rauhoittuisin hieman tästä yli-fanityttöilystä, mutta en vain OSAA. Kyllä minä ihmiset yritän ihan oikeasti, vaikka se ei siltä näytä. Tai sitten tämä on kuin jokin luonnonlaki miun kohdalla jota ei vain voi muuttaa. lol :D Ihmiset ympärilläni eivät aivan tajua minua. Mutta tärkeintä tässä onkin se mitä minä ajattelen, eikä se mitä he ajattelevat minusta. Mutta nokka sitten kohti Turkua ja ensimmäistä Ruisrockkiani. Wau. Vähän pelottaa mitä siitäkin tulee, näin Susannan kanssa kun on liikenteessä niin voi sattua yhtä jos sun toista :D Majoitusasia on aika selvä, sillä veljeni tyttöystävänsä kanssa asuvat Turussa. Kerranki jotain hyötyä veli-apinastakin. Ja parempi sit olisi päästää minut ja Susanna yötä sitten! Kun ennenkaikkea en ole heidän luona Turussa edes vielä kertaakaan käynyt. (Asuneet sen reilun vuoden yhdessä seillä :D)

Ja tälläisenkin pystin pojat voittivat eilen. Paras tulokas bändi NME -Awardseissa! Sen he todellakin ansitsivat, ja ohittivat tosi monta muuta kovaa kilpakumppania! Paras Tweettaja palkinto meni tälläkertaa Haley Williamsille. Mutta Theo ehkä ensivuonna ;D

Muutoin Ruisrockin muut esiintyjät eivät minua kiinnosta. Jenni jos on samanapäivänä Hurtsin kanssa niin ehdottomasti menen katsomaan! Se on ainut joka sai minut innostumaan <3 Mutta myöhemmin pitää katsella tarkemmin, kun miten päiväkohtaiset esiintyjät oikein sijoitellaan niin tietää mistä alkaa innostumaan ja mistä ei.

Ja huomasin, että viimekerran festarisuunnitelmista ja lötinöistä unohin sen toisiksi tärkeimmän eli LINKIN PARKIN -keikan. Wau miten se nyt noin unohtui. Lippua ei vielä ole, mutta tulee varmasti olemaan myöhemmin keväällä plakkarissa. Tätä omaa keikkaa onkin sitten odotettu, kuin kuuta nousevaa melkeinpä. Paljon kavereita menossa kyseiselle keikalle niin seurakin on siis aivan loistava! Odotan siis todella innolla. <3

Loppuun sitten taas pari loistavaa biisiä!

Ensinnäkin Jennin Tuhannet Mun Kasvot. En oikeasti muistanut biisin olemassa oloa. Miten saatoinkaan, varmaan Jennin parhainpia biisejä
ja ehdoton lemppari tällähetkellä <3

Sitten The Drums ja Down By The Water (Hurts mix)

Kyllä, taas pojat sen tekivät. Aivan mieletön mixi! Niin kaunis ja eeppinen sellainen. Alkuperäinenkin aiheuttaa vesiputouksia, mutta tämä vetää vielä isomman korren. Wau... I'm speechless

Ja viimeisenä Hurts -linjalla uutukainen Sunday -sinkku ja video. Kyllä on hieno ei voi muuta sanoa. Nytkun otin selvää vielä mistä video kertoo niin tarina alkaa avautumaan. (Vanha kreikkalainen mythologia Orpheuksesta joka lähtee Hadeksen "manalasta" hakemaan vaimoaan Eyrudicen sielua takaisin elävien maailmaan. Ehtona on ettei Orpheus saa katsoaan taakseen (eli Eyrudicia) ennenkuin ovat elävien maailmassa. Ja siis toteutus vähän modernissa muodossa videossa.) Todella erinlainen aiempiin videoihin verrattuna, mutta tykkään heidän muutoksesta. Ei niitä samankaltaisia videoita jaksa ikuisuuksiin katsella miltään bändiltä. Monet vain tuntuvat ehkä ajattelevan, että tämä bändi olisi kauhena rajoittunut monissa asioissa mm, ainainen korrekti pukeutuminen ja lälly-balladit.Sitä se ei tosiaan ole. Ja kaikki tyylillänsä eikös näin!?  Muutosta on musiikillisesti tulossa ensilevyllä, kun pojjaat eivät ole enää aivan samanlaisia ihmisiä kun olivat ekaa levyä tehtäessä.

Yes I'm alive

Ainakin melkein. Nyt on menny melkein kaksviikkoa viimeisestä kirjoituksestani. Ei vain ole kyennyt. Vaikka paljon "mielenkiintoisia" asioita onkin tapahtunut. Mutta suurinosa niistäkin on sellaista jota ei voi julkaista ;D

Ja jätän keikkaraportin suosiolla väliin. En pysy kaivelemaan sitä päivää mielessäni ilman typeriä kohtauksia. NO OKEI pari sanaa sanon silti, koska en osaa koskaan, KOSKAAN osaa pitää suutani kiinni vaikkase olisi monesti paljon parempi ja minun eläämääniki helpottava asia... joten no can do :D Eli ensinnäki: A) Haluan uusiksi nyt tai viimeistään heti! Voisin lähteä vaikka ulkomaille! B) En kestä...

Miten tässä näin kävi nimimerkillä minulla on uusi rakkaus <3 Eikä iha mikätahansa sellainen. C) Laulaja Theo ja kosketinsoittaja Adam sai polvet tutisemaan. Mahtavia, taitavia, lahjakkaita, mukavia, kilttejä, komeita heppuja sitten.... koskaan... okei vähäänaikaan. <3 Mistä tälläsiä saa... I want my own! D) Tällä poppoolla on muutakin merkitystä kuin vain musiikki ja ne ihmiset. Koska en olisi koskaan tullut ilman heitä NÄIN hyviksi kavereiksi Susannan kanssa! Meillä on nyt enemmän yhteistä ja se on merkinnyt paljon enemmän kun koskaan osaan tähän edes kirjoittaa!  Jotenka olen oikeasti täynnä kiitosta ja kumarrusta joka kuuluu heille <3

Ja Hurrrrrrrrtsiiin lisäten... tässä pieni postaus ja minun kunnianosoitukseni For all the Hurts fans for all over the world. You really are the best! We're also known as #TheAmazingWomens (Name by: Theo... really)

Meitä on siunattu rajoja tuntemattomalla mielikuvituksella
jonka voi käsittää myös "IN MANY DIFFERENT WAYS...." ;D
 (Näistä inside jutuista puhumattakaan)

Tässä siis mitä parhaimmilla (lue: tyhmimmillä) ja hauskimmilla kuvateksteillä varustettuja kuvia

Ja anteeksi tämä huoraaminen. Alan harrastamaan sitä varmaan täälläkin yhtä paljon kuin Galleriassakin.
Ja jos nauroit edes kerran niin onnistuin tehtävässäni :D
(Toinen kuva otettu reilu viikko sitten Suomen keikalta!)

What you're thinking I'm thinking. Oh and by the way imagination, as I said before, It's a powerful thing. Very powerful. IN MANY DIFFERENT WAYS.

throw me a mint ... I bet I can catch it in my mouth

While Theo is trying to remember what he was going to say Adam remembered: Did I turned off the iron or not?...or just composing the next hit

Oh FUCK IT HURTS!

Girls ...... take a good look ..........!!!!!!!!!!

Theo throws a mint....." Go catch it, Bingo "

"this little piggy went to market, this little piggy stayed home... wait? what? oh! I forgot I was on stage."

"Hmm...what is it again I'm doing here? Oh right, playing in front of a lot of screaming fangirls... Or He's Still looking for Theo's mint candy...

Adam's revenge for Theo.... I told ya there's trouble in paradise..

Go on, here's your monthly 5 minutes of expressing your opinion while I shut up pretenting to be interested.

"Dear god, please make me look even hotter than I do now. Kisses to Jesus and lots of love, Theo."

"Hey you, where the hell you think you were going with my marvelous comb?!?!! Aaaarrrrrr you f**king thief!!!"

It's just a song, Theo. "Don't let go" doesn't apply to microphone stands.

Glory to the amazing one...who's the amazing one?...oh wait...IT'S ME!

The reason I love this picture is: 1) Adams face 2) Adams face 3) for a moment I thought Theo had his hand on the girls boob 4) Adams face

There's a Hurts situation going on in the Hurts situation room. They are overwhelmed by their own awesomeness.

T: "O Adam, pass me the salt".

Theo talks, Adam sleeps. Yep, nothing's changed !

What Adam and Theo think about screaming fans...

Adam: " 

Send them in my bedroom .." 

Theo: " That was my idea, bitch.. "